Voittajan on helppo hymyillä - ja siihen nuorta viulistia Alina Pogostkinia ei salamavalojen välkkeessä tarvitse kahdesti kehottaa. Viulistilupauksen tie kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun voittoon ei ole ollut helppo.
Kansainvälisen viulukilpailun kärkisija on ollut unelma, josta 22-vuotias venäläissyntyinen viulutaituri on saanut haaveilla pitkään. Ihailijoiden ja kannustajien pitkään listaan on liittynyt musiikin mahtihahmoja Itzhak Perlmanista Daniel Barenboimiin. Konsertteja ja kannustuspalkintoja on herunut, muttei vielä ykkössijaa isossa kansainvälisessä kisassa.
- Kun on joutunut aloittamaan hyvin alusta, tietää, mitä on itselleen saanut. Tiedän, mitä on jäädä viimeiseksi. Tiedän, millaista on taistella jokaisesta konsertista, Saksassa asuva nuori nainen sanoo - kovin itsevarman ja aidon kuuloisesti.
Kaksi päivää arvoviulun kanssa
Pogostkinin perhe muutti hajonneesta Neuvostoliitosta Saksaan, kun Alina oli kahdeksanvuotias.
- Tulimme tuntemattomaan maahan, jossa meillä ei ollut ystäviä, sukulaisia eikä edes asuntoa. Mukana vain kolme viulukoteloa ja pari matkalaukkua.
- Ansaitsimme kadulla soittamalla. Aina löytyi joku ystävällinen ihminen, joka tarjosi yösijan. Lapsen näkökulmasta se oli tietenkin jännittävää aikaa: aina uusi talo, valtavasti ihania ihmisiä, kotieläimiä, Pogostkin hymyilee.
Myöhemmin vanhemmat - molemmat ammattiviulisteja - alkoivat opettaa viulunsoittoa ja asettuivat Heidelbergiin. Isä Aleksander alkoi valmentaa tytärtään solistiuralle.
Lupaava lahjakkuus kantoikin kotiin voittoja nuorille järjestetyistä viulukilpailuista.
- Uskon, että kilpailuvoitot avaavat ovia vieläkin enemmän suuriin konserttisaleihin. Siksi olen keskittynyt kilpailemaan viime vuosina. Nyt tunnen vihdoin olevani valmis.
Pogostkinin aachenilaisvalmisteinen Falk Peters -viulu on vain muutaman vuoden vanha. Hän ei väitä vastaan, etteikö vanha, lämminsointinen viulu olisi parempi.
- Tiedän kyllä sen ongelmat. Siitä on kuitenkin tullut yhä enemmän omannäköiseni, hän sanoo.
Kerran nuori viulisti sai kylläkin jo elää unelmaa aidon Guarneri del Gesu -viulun kanssa - ikävä kyllä, unelma kesti vain kahden päivän ajan.
- Sain puhelun, että nimettömänä pysyttäytyvä miljonääri halusi luovuttaa käyttööni arvoviulun. Soitin sillä yhden konsertin ja olin taivaissa - kunnes sain uuden puhelun. Miljonääri perui päätöksensä, koska halusikin ostaa vaimolleen taidetta. Viulu myytiin Japaniin.
Jotain erilaista ja venäläistä
Paitsi kilpailun pääpalkinnon, Pogostkin sai myös erikoispalkinnon Sibeliuksen viulukonserton tulkinnasta.
- Olen niin onnellinen, että sain soittaa Sibeliusta! Se on sekä minun että äitini lempikonsertto.
- Sitä paitsi: miksi valita aina Tshaikovskia tai Brahmsia? Halusin soittaa jotain erilaista, ja venäläistä. Prokofjevia en ollut soittanut pariin vuoteen.
Pogostkinin repertoaariin ei kuulu vanhaa musiikkia eikä nykymusiikkia.
- Olen tutustunut Bachiin vasta Berliinissä. Nykymusiikkia tunnen vielä aivan liian vähän. Sille tulee kyllä aikansa joskus, hän lupaa.
Ensi perjantaina Pogostkin esiintyy Helsingissä Radion sinfoniaorkesterin solistina. Moni on jo ollut kiinnostunut tuoreesta voittajasta.
- Vielä ei ole aika tehdä päätöksiä. Nyt pitää levätä, kilpailusta väsynyt viulisti kommentoi.
Vaikka kilpailun aikataulu oli tiukka, Pogostkin ehti ystävystyä kilpailutoverinsa Minna Pensolan kanssa.
- Vaikka Minna ei itse päässyt finaaliin, hän tuki minua koko kilpailun ajan. Kutsuin hänet myös Berliiniin, Pogostkin kiittelee.