SDP:n kansanedustajaehdokkaat ovat vahvimmin sitä mieltä, että vaaleissa voittavan puolueen puheenjohtaja on itseoikeutettu pääministerin salkkuun.
Kalevan vaalikoneeseen vastanneista Oulun ja Lapin vaalipiirien demariehdokkaista lähes yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että vaalien voittajapuolueen puheenjohtaja on soveltuvin henkilö pääministeriksi.
Päähallituspuolueen haastajan, keskustan pohjoissuomalaiset ehdokkaat ovat pitkälle samaa mieltä. Reilut seitsemän kymmenestä vastanneesta keskustaehdokkaista kelpuuttaa vaalivoittajan puheenjohtajan seuraavan hallituksen vetäjäksi. Keskustaväen joukossa on kuitenkin hieman hajontaa, sillä vajaa kolmannes ei pidä voittajaa välttämättä parhaana.
Kokoomusehdokkaista noin kuusi kymmenestä pitää voittajaa parhaana henkilönä pääministeriksi, mutta myös kokoomuslaisista noin kolmannes tulkitsee asiaa toisin.
Vasemmistoliiton ehdokkaista hieman yli puolet on sitä mieltä, että suurimman puolueen puheenjohtaja ei ole itseoikeutettu pääministeri. Vasemmistoväestä 37 prosenttia suosii voittajan ja pääministerin yhdistelmää.
Vihreiden ehdokkaiden joukossa näkemykset puolesta ja vastaan ovat tasaväkiset. Puolet tunnustaa vaalivoittajan aseman oikeuttavan myös pääministeriksi. Kristillisdemokraattien ehdokkaista sen sijaan kaksi kolmesta torjuu asioiden välisen yhteyden.
Pienpuolueiden ehdokkaiden joukoissa pääsääntöisesti vastustetaan vaalivoittajan ja pääministerin niputtamista yhteen.
Kolmen suuren eduskuntaryhmän puheenjohtajat sopivat vuosi menettelystä, jolla hallitusneuvottelut aloitetaan. Malli ei näyttäisi saavan varauksetonta kannatusta kolmen suuren puolueen pohjoisten kansanedustajaehdokkaiden joukossa, SDP:tä lukuunottamatta.
Presidentti Tarja Halonen kertoi viime viikolla pysyvänsä reservissä, kun eduskuntavaalien jälkeen muodostetaan uutta hallitusta. Presidentti uskoo, että uusi hallitus syntyy ongelmitta, kuten uusi perustuslaki edellyttää.
Uuden perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin. Perustuslakiin ei ole kirjattu, miten ja kenen aloitteesta eduskuntaryhmät aloittavat neuvottelut. Ryhmäjohtajien hahmotteleman mallin mukaan eduskuntavaalien voittaja eli suurimman eduskuntaryhmän nimeämä henkilö kutsuu koolle muiden ryhmien edustajat.
Suuret puolueet ovat ilmoittaneet, että niiden puheenjohtajat ovat samalla myös pääministeriehdokkaita.
Keskusta torjuu sateenkaaren
Eri hallituspohjavaihtoehdoista kahdeksan vuotta valtaa pitänyt sateenkaari saa keskustan kansanedustajaehdokkailta lähes yksimielisen tuomion. Hallituspuolueista SDP:n ehdokkaat ovat epäröivällä kannalla, heistä yli puolella ei ole asiasta mielipidettä, mutta vain runsas kolmannes antaa tukensa.
Vasemmistoliiton ehdokkaista neljä kymmenestä on valmis jatkamaan sateenkaarta, vajaa kolmannes ei ja saman verran ei osaa sanoa mielipidettään. Vihreät ovat myös epäröivällä kannalla, puolella ei ole asiasta mielipidettä.
Punamulta eli SDP:n ja keskustan muodosta hallitus saa tylyimmän vastaanoton kokoomuslaisten joukossa, 86 prosenttia vastustaa ajatusta. Yli puolet keskustan ehdokkaista olisi valmis kokeilemaan punamultapohjaa, SDP:n ehdokkaista sitä vastoin 60 prosenttia ei osaa tai ei halua ottaa asiaan kantaa.
Kokoomuksen ja SDP:n muodostama sinipuna elähdyttää yli puolta kokoomuslaisista, mutta vain vajaata kolmannesta demareita. Yli puolet demareista ei kerro mielipidettään. Keskustan ehdokkaista lähes kolme neljästä vastustaa vaihtoehtoa.
Kolmen suuren puolueen muodostama hallitus ei juuri innosta ehdokkaita. Kolmen suuren vaihtoehto näyttäytyy useille oudolta vaihtoehdolta, koska siitä ei ole mielipidettä.
Puhdas keskustan ja kokoomuksen porvarihallitus saa varsin innostuneen vastaanoton kokoomuslaisten joukossa, heistä seitsemän kymmenestä olisi siihen valmis. Keskustan ehdokkaista puolet ei sano asiasta mielipidettään. Sen sijaan seitsemän kymmenestä vasemmistoliiton, samoin kuin yli puolet SDP:n ehdokkaista vastustaa ajatusta.
Vastaavasti SDP:n ja vasemmistoliiton muodostama vasemmistohallitus torjutaan keskustan ja kokoomuksen, muuta myös kristillisdemokraattien joukossa. Vasemmistoliiton ehdokkaista liki kahdeksan kymmenestä tuntee mieltymystä rintamaa kohtaan. Lähes saman verran SDP:n ehdokkaista ei muodosta kantaa.
Menneiden aikojen kansanrintamahallitus eli keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton hallituskoalitio miellyttää 65 prosenttia vasemmistoliiton ehdokkaista. SDP:n ehdokkaista yhtä suuri joukko kieltäytyy kannanmuodostuksesta. Seitsemän kymmenestä kokoomuslaisesta tyrmää kansanrintaman, hieman yli puolet keskustaehdokkaista ei kerro mielipidettään.
Presidentille
runsaasti tukea
Pohjoissuomalaisten kansanedustajaehdokkaiden keskuudessa ei saa suurta riitaa aikaiseksi presidentin tarpeellisuudesta. Lähes kaikki vastaajat katsovat, että merkittävistä valtaoikeuksista riisuttu presidentti on edelleen tarpeen niin esikuvana kuin poliittisena johtajana.
Presidentti-instituution tarpeettomuudesta ehdokkaiden joukosta löytyy vain yksittäisiä hajaääniä.