Rikoksella saatua rahaa ei voi lain mukaan pitää vaan se täytyy maksaa valtiolle takaisin niin kutsuttuna rikoshyötynä. Hyöty täytyy korvata, vaikka ei olisi itse tehnyt rikosta.
Se täytyy maksaa myös silloin, vaikka ei tietäisi minkäänlaisen rikoksen ylipäätään olleen tekeillä eli vaikka olisi niin sanotusti vilpittömässä mielessä.
Rikos- ja prosessioikeuden professorin Pekka Viljasen mukaan lainsäädännön taustalla on väärinkäytösten estäminen.
Hän antaa esimerkin vanhemmasta, joka ohjaa rikollista rahaa lapsensa tilille. Jos vilpitön mieli vaikuttaisi rikoshyödyn perimiseen, saisi rikoksesta mitään tietämätön lapsi pitää rahat ja ne todennäköisesti ohjautuisivat takaisin vanhemmalle.
”Tällä tavalla huijarit pystyisivät tosiasiassa hyötymään lainsäädännöstä.”
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus päätti periä wincapitalaisilta vain heidän samaansa voitot eli valtiolle maksettavista määrätyistä hyötysummista on vähennetty heidän itsensä klubissa menettämät rahat. Jos he ovat tuhlanneet voitot aikanaan esimerkiksi elämiseen, täytyy summat maksaa silti vaikka hankkimalla lainarahaa.
Viljanen pitää käräjäoikeuden ratkaisua oikeana ja lain hengen mukaisena.
”Kenenkään ei pidä hyötyä rikoksesta.”
