Höpö, höpö", sanoo rovaniemeläinen Justus Mutanen, 19, väitteeseen, että kaikki tieto olisi internetissä.
Kansainvälisessä nuorten biologiakilpailussa Japanissa pronssille sijoittunut ja tilastojen luku- ja käyttökilpailun Etelä-Afrikassa elokuun 20. päivä voittanut Mutanen käyttää internetiä monipuolisesti. Siitä huolimatta hän arvostaa sanomalehtiä yleissivistävänä mediana.
"Wikipedian historiatietoihin en luota lainkaan. Jos etsii jotain yksityiskohtaista tietoa internetistä, niin ei varmasti löydy. Sieltä on helppo silmäillä otsikot, lukea kiinnostavat jutut, mutta haluan ehdottomasti paperilehden niin kauan, kun ei ole käytettävissä parempaa. Verkkolehti ei korvaa paperilehteä", Mutanen sanoo painokkaasti.
Hän pitää huolestuttavana Amerikan kehitystä, missä suuret lehdet ovat lakkauttamisvaarassa siksi, että asiat siirtyvät internetiin.
Sanomalehtiä ja erityisesti taloussivuja seuraamalla viime kevään kuuden laudaturin ylioppilas ja perjantaina sotilasvalan vannonut Mutanen on luonut pohjaa menestykselleen kilpailuissa. Hän voitti kansainvälisen nuorten tilastokilpailun ikäistensä sarjassa Durbanissa Etelä-Afrikassa.
Kilpailun tavoitteena oli parantaa 12-18-vuotiaiden nuorten valmiuksia kuvata omaa toimintaympäristöään tilastollisin keinoin ja käyttää tilastoja arkielämän tilanteissa.
Lyseonpuiston lukiosta kirjoittanut monilahjakkuus pitää tilastotiedettä menetelmänä, joka auttaa hahmottamaan asioita, ja siitä on apua missä tahansa opinnoissa.
Nuori talousguru -loppukilpailuun Suomessa osallistunut Mutanen sanoo, että jokaisen tulisi ymmärtää jotain kansantalouden perusteista. Nyt talouden tapahtumat ovat Mutasen mielestä niin kaoottiset, että kehityksen suunnan ennakoiminen on vaikeaa.
"Kun on voittanut nuorten biologiakilpailun Suomessa, se ei merkitse sitä, että olisi Suomen paras biologiassa vaan enemmänkin sitä, että on Suomen paras biologiakilpailussa", hän selittää.
Voittojaan ja menestymistään hän perustelee lukiokilpailussa tarvittavalla nopeudella ja kyvyllä yhdistellä asioita. Kilpailuissa pääsee kokeilemaan omia rajojaan, ja lisäksi kilpailumatkoilla syntyy ystävyyssuhteita. Japanissa biologian olympialaisten yhteydessä pidetyssä kilpailussa oli 221 osanottajaa 56 maasta.
Justus Mutanen kiittelee menestymisestään myös matematiikan opettajaansa Raimo Huhtalaa ja biologian opettajaansa Raimo Koposta sekä muitakin Lyseonpuiston lukion opettajia.
"Kodin merkitys varhaiskasvatuksessa on tärkeä, mutta opettajat ovat olleet erityisesti innostamassa tutkimaan elämää ja ympäröivää yhteiskuntaa itse."
Lapin ilmatorjuntarykmentissä palvelevalla Justuksella on opiskelusuunnitelmat valmiina. Geologisessa tutkimuskeskuksessa Rovaniemellä työskentelevän isänsä tavoin hän on hakeutumassa luonnontieteellisille aloille.
Pääaineeksi hän on valinnut biokemian ja sivuaineinaan hän aikoo opiskella ainakin fysiikkaa ja tilastotiedettä. Monet muutkin aineet kiinnostavat, joten edessä on priorisoinnin paikka.
"En ole sitovasti päättänyt, tuleeko minusta biokemisti", Mutanen lisää. Hän arvioi, että voisi valmistuttuaan toimia tutkimuspuolella, erilaisissa laiteyrityksissä ja myös moninaisissa lääketieteen tehtävissä.
"Aika näyttää, mille alalle suuntaudun."
Hän ei usko synnyinkaupungistaan löytyvän koulutusta vastaavaa työtä.