Robert Brotheruksen luento
"Jumalan (epä)todennäköisyys - todennäköisyyslaskentaa yliluonnollisille uskomuksille"
Valveen kokoushuoneessa
Oulussa 10.5. klo 12-14.
Jumalan (epä)toden-näköisyydestä Oulussa luennoiva Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Robert Brotherus vastaa Pedon todennäköisyysväitteisiin.
Todennäköisyydellä ei ole mitään tekemistä Jumalan olemassaolon kanssa, sillä uskovainen uskoo epätodennäköiseenkin. Sehän uskon tiedosta erottaakin.
Tiedostan kyllä, että joidenkin uskovaisten mielestä evidenssillä [todistusaineistolla, näytöllä, varmuudella] ei ole asiassa merkitystä. Heidän lisäkseen on kuitenkin suuri ryhmä, jonka mukaan evidenssillä on merkitystä. Esimerkiksi Jehovan todistajat pitävät todisteita Jumalan olemassaolon puolesta kiistämättöminä. Samoin kreationistit esittävät argumentteja sen puolesta, että Jumala on luonut kaiken.
Sitten on kolmas, kaikkein kaksinaamaisin ryhmä, joiden mielestä evidenssillä ei ole mitään merkitystä silloin kun se puhuu Jumalaa vastaan, mutta kun jokin patsas itkee tai Jumala muka vastaa rukoukseen, sillä onkin suuri merkitys.
Puran kellon osiin, laitan osat tehosekoittimeen ja katson, tuleeko kellosta toimiva osien mentyä itsestään paikalleen. Hyvin epätodennäköistä. Johtopäätös: Luoja on olemassa.
Tämän kreationistisen argumentin mukaan evoluutio toimisi siten, että arvotaan miljardi geeniä ja katsotaan, syntyykö siitä mitään järkevää. Sitten arvotaan taas uudestaan miljardi geeniä. Mutta evoluutio ei toimi näin, vaan pienin askelin. Jokaisella askeleella tulee miljoonia erehdyksiä, mutta myös joitakin eliöitä hyödyttäviä muutoksia.
Toinen vertaus kysyy, kuinka todennäköistä on, että kirjoituskonetta paukuttava apina tuottaa Shakespearen kootut teokset. Todennäköisyys tälle on pieni. Mutta muutetaan tehtävää siten, että aina kun apina saa sattumalta Shakespearen teoksen seuraavan sanan paperille, sana fiksataan siihen, ja apina lähtee paukuttamaan seuraavaa sanaa. Tällä tavoin Shakespearen kootut syntyvätkin aika nätisti - muutamassa miljardissa vuodessa ja miljoonalla apinalla.
Elokuussa 1995 näin unta, jossa ilmestyi mustakantinen Corto Maltese -sarjakuva-albumi. Pari päivää myöhemmin saapui viesti piirtäjä Hugo Prattin kuolemasta. Yhteensattumaksi tapaus oli liian epätodennäköinen. Johtopäätös: yliluonnollisia ilmiöitä on olemassa.
Lotossa voittaminen on hirveän epätodennäköistä, mutta voidaanko tästä päätellä, ettei kukaan voita koskaan lotossa? Epätodennäköisiä asioita tapahtuu, jos vain erilaisia vaihtoehtoja niille on hyvin paljon.
Tapaus "Pekka ajattelee Annaa, ja viiden minuutin kuluttua Pekka tapaa Annan kadulla" on itsessään epätodennäköinen, mutta tulee muistaa, mitä kaikkia muita vaihtoehtoja on: Pekka voisi ajatella myös Lassia ja törmätä tähän, tai Liisaa, joka soittaisi, ja niin edelleen. Ja kun ihmisiä on miljoonittain, se moninkertaistaa epätodennäköisten sattumien esiintymisen.
Kiinnitämme kuitenkin huomiota vain niihin vaihtoehtoihin, jotka toteutuvat. Jos sellainen sattuu yhdelle miljoonasta, ja tiedotusvälineet tuovat sen esiin, ei muisteta niitä 999 999 ihmistä, joille ei tapahtunut mitään erikoista.
"Vapaa-ajattelija" on todennäköisesti synonyymi ateistille.
Kyllä. Vapaa-ajattelu ymmärretään usein väärin siten, että siinä uskottaisiin vapaasti mihin vain. Näin ei ole, vaan vapaa-ajattelu on järjen tiukasti rajaamaa ja siinä mielessä epävapaata. Nimitys syntyi 1600-luvulla, jolloin kirkon linjan mukainen uskonnollisuus oli yleinen standardi. Siitä poikkeavat henkilöt leimattiin vapaa-ajattelijoiksi, koska he vapauttivat itsensä kirkon dogmista.
"Uskonnoton" olisi kuitenkin ateistia parempi termi siinä suhteessa, että voi olla ihmisiä, jotka uskovat johonkin muuhun yliluonnolliseen kuin Jumalaan.