Voisiko Suomi edistää jä­reäm­min Turkin de­mok­ra­tiaa? Osa suo­ma­lais­me­peis­tä katsoo, että voisi

Suomi voisi halutessaan käyttää lämpimiä välejä Turkkiin ja yrittää puhua järkeä maan johdolle, katsoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ehdottaa, että Suomi voisi halutessaan hyödyntää lämpimiä välejään Turkkiin ja yrittää puhua järkeä maan johdolle.
Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ehdottaa, että Suomi voisi halutessaan hyödyntää lämpimiä välejään Turkkiin ja yrittää puhua järkeä maan johdolle.
Kuva: Janne Ruotsalainen

Suomi voisi halutessaan käyttää lämpimiä välejä Turkkiin ja yrittää puhua järkeä maan johdolle, katsoo europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D).

– Hyvien suhteiden takia Suomen sana painaa enemmän kuin sen Suomen kokoon nähden pitäisi, hän toteaa.

Lännen Media selvitti kyselyssä euroedustajien mielipiteitä siitä, onko Suomi tehnyt kaiken tarvittavan Turkin demokratian ja sananvapauden eteen. Kyselyssä selvitettiin myös euroedustajien kantoja EU:n ja Turkin pakolaissopimukseen.

Myös Nils Torvalds (r./ALDE) katsoo, että Suomi olisi voinut olla Turkin suhteen aktiivisempi. Samalla tavalla ajattelee Henna Virkkunen (kok./EPP), jonka mielestä Suomen tulisi pitää vahvemmin esillä sananvapauteen, riippumattomaan oikeuslaitokseen, hyvään hallintoon ja ihmisoikeuksiin liittyviä arvoja.

– Jokainen voi tehdä enemmän ja tulee tehdäkin, ettei demokratia ja sananvapaus päädy kauppatavaraksi yksinvaltiaiden käsissä, kuvaa Merja Kyllönen (vas./GUE/NGL) vastauksessaan.

– On mielestäni hieman ongelmallista, että meillä korkealla profiililla tuomittiin vallankaappausyritys, mutta yhtä korkealla profiililla ei ole puututtu nykyhallituksen mielivaltaan, joka myös tulisi yksiselitteisesti tuomita, katsoo Sirpa Pietikäinen (kok./EPP).

Heidi Hautalan (vihr./Greens/EFA) mielestä Suomen julkisissa kannanotoissa ei ole moittimista, mutta esimerkiksi ministerien aktiivisuudesta neuvoston kokouksissa ei ole kovinkaan selvää tietoa.

Kumpula-Natri ja Virkkunen myös ihmettelevät ulkoministeri Timo Soinin (ps.) poisjääntiä heinäkuisesta ulkoministerikokouksesta.

Petri Sarvamaan (kok./EPP) mielestä Suomen tehtävä ei ole ”opettaa Turkin vallanpitäjille, missä turkkilaisen demokratian rajat kulkevat”. Myös Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) katsoo, että Suomi ei yksin kykene edistämään Turkin kehitystä ja sen poliittista ilmapiiriä.

– Suomi on kertonut näkemyksensä selkeästi ja oikeasuuntaisesti ulkoministeri Timo Soinin suulla, toteaa Hannu Takkula (kesk./ALDE).

Jussi Halla-ahon (ps./ECR) mielestä demokratian puute ei ole Turkin ongelma, vaan islamismi. Anneli Jäätteenmäki puolestaan toteaa, että on vaikea kuvitella, miten Suomi olisi voinut vaikuttaa Turkin tilanteeseen.

– Suomi toiminut ja vaikuttanut EU:ssa, Jäättenmäki jatkaa vastauksessaan.

Pakolaissopimus jakaa mielipiteet

Lännen Median kyselyyn vastanneista suomalaismepeistä Jussi Halla-aho, Heidi Hautala, Liisa Jaakonsaari, Merja Kyllönen, Hannu Takkula ja Nils Torvalds eivät kannata EU:n ja Turkin pakolaissopimusta.

Anneli Jäätteenmäki, Sirpa Pietikäinen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen puolestaan kannattavat sopimusta, kunhan tietyt ehdot toteutuvat. Miapetra Kumpula-Natrin mielestä sopimusta pitäisi pohtia nyt uudestaan.

Paavo Väyrynen ei yhteydenottopyynnöistä huolimatta vastannut kyselyyn.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä