antti.ervasti@kaleva.fi
On mahtavan hienoa ja hyödyllistä, että ruoan puhtauteen ja tuoreuteen kiinnitetään meillä huomiota. Sitä avittavat kansaa kuohuttavat erilaiset ruokakohut. Yksi yleisönosastokirjoitus Hesarissa nostatti ryöpyn, jota on kestänyt nyt pari viikkoa.
Jos helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kylmäketjun katkeamattomuutta parannetaan ja kuluttajille myytävien ainesten laatu sekä hygienia paranevat, niin hyvä. Outoa vain, että koko Suomen kauppojen tuoretiskit tuntuvat nyt olevan täynnä pilaantunutta ruokaa. Miksi minä en ole huomannut mitään?
Hässäkän perusteella luulisi, että ruokamyrkytys olisi viikoittainen vitsaus joka perheessä. Kuinka paljon meillä on ilmennyt niitä nykyaikoina? Kuinka monen tuttava on saanut ruokamyrkytyksen?
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan Suomessa esiintyy vuosittain kymmeniä ruokamyrkytyksiä. Ne voitaisiin välttää paremmalla hygienialla ja oikealla käsittelyllä. Määrä on vähän viiden miljoonan ihmisen maassa.
Järjettömyyksiin yltyvät ruokahysteriat saavat suomalaiset vieraantumaan entistä enemmän arjesta. Luonnosta olemme jo vieraantuneet, ja nyt on lähtemässä arkijärki, joka on katoava luonnonvara.
Ihmiset nielevät kaiken, mitä heille muun muassa ruoan huonosta hygieniasta uskotellaan. Hysteriaa lisäävät turhan tiukat säädökset ruoan laitosta ja myynnistä ulkona, mikä vaaransi kalakukonkin hiljattain.
Joskus takavuosikymmeninä hoksattiin, että maksaruoissa on liikaa a-vitamiinia, ja sen syönnillä saattaa olla terveyttä huonontavia vaikutuksia. Mitä tapahtui? Maksaruokien, muun muassa terveellisen ja mainion maksalaatikon, kulutus loppui kuin seinään.
Tosiasiassa maksaa olisi pitänyt kauhoa kilokaupalla joka päivä vuosien ajan ennen kuin terveysvaikutuksia olisi alkanut tulla. Sama juttu on pahamaineisissa silakan dioksiineissa: jotta ihmisen dioksiinipitoisuus nousisi haitalliseksi, silakkaa pitäisi ahmia tynnyreittäin.
Onneksi asioilla on tapana unohtua. 1970-luvulla tv:ssä kerrottiin, miten lenkkimakkaraa tehdään oululaisessa makkaratehtaassa. Se näytti iljettävältä, ja lenkinsyönti loppui. Eipä mennyt kuitenkaan kauan, kun tasalaatuista käyrää ja sittemmin maksaakin alettiin nauttia entisiä määriä.
Kaupat joutuvat heittämään pois elintarvikkeita, koska viimeinen käyttöpäivä- ja parasta ennen -päiväyksien umpeen menon jälkeen tuotteita ei saa myydä. Myymätön ruoka menee biojätteeksi eli melko lailla hukkaan.
Hysteriaan taipuvaisuudesta huolimatta yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että ruoka on kelvollista viimeisen myyntipäivän jälkeen, mikä harmittaa Eviraa. Sielläkö se hysterian lähde onkin?
Tuhoon menevät tuotteet pitäisi käyttää paremmin hyödyksi. Enemmän vain tuotteita myyntiin puolella hinnalla. Eräs iso kauppaketju pienensi vanhentuvien ruokien alennuksen 50 prosentista 30:een, mikä oli harmittava takaisku.
Jotkut ovat hakeneet eväänsä kauppojen roskiksista. Valtaosa kansalaisista ei alkaisi siihen missään olosuhteissa, mutta pienelle porukalle dyykkaaminen on ollut tapa saada edullinen elanto. Se pitäisi heille suoda. Ei siinä kukaan menetä mitään.
Mediassakin on vikaa. Vaikka jutuissa ei kerrota suoranaisia valheita, päivittäinen jauhaminen samasta asiasta vääristää mielikuvia ja pahentaa hysteriaa.