Yt-neuvottelut ovat arkipäiväistyneet teknologia-alan yrityksissä, mikä stressaa työntekijöitä. Lomautukset ovat nykyisin alalla vähän käytetty keino, kun irtisanomisista neuvotellaan jatkuvasti. Näin sanoo Oulussa vieraileva Uuden insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari.
"Kun työntekijän pitää työpaikalla koko ajan pelätä, milloin neuvottelut osuvat omalle kohdalle, pitkäjänteinen työnteko heikkenee. Sellainen ei ole järkevää työnantajan kannalta, sillä työntekijä on tuottavin motivoituneena", Porokari korostaa.
Yksi esimerkki tuosta kierteestä on Nokia Siemens Networksin neuvottelut, joista ilmoitettiin tällä viikolla.
Ennen puheenjohtajuuttaan Porokari työskenteli viisi vuotta ylempien toimihenkilöiden vastuullisena asiamiehenä. Hän kertoo, että YTN teki kovasti töitä silloisen Nokian kanssa luottamusmiesverkoston rakentamiseksi.
Tuoreimpien tietojen mukaan luottamiesten asema fuusioituneessa NCN:ssä olisi selvästi heikkenemässä. Porokari kertoo, että luottamusmiehille on annettu varoituksen tapaisia luokituksia. Heitä on kehotettu parantamaan suorituksiaan työssä, ja perusteena varoituksille on vain luottamusmiehen asema.
"Sellainen oli takavuosina erittäin paha ongelma, mutta sitten pääsimme parempaan yhteisymmärrykseen yrityksen kanssa. Tuoreimmat uutiset ovat taas huonoja", Porokari sanoo.
Tuotanto ja kotipesä samassa
YTN neuvotteli Porokarin aikana Nokiasta irtisanotuille tukipaketin, joka käsitti muun muassa rahallista tukea ja avustusta koulutukseen.
"Nokian olisi järkevää yhtenäistää Eurooppa-tasolla näitä tukipakettejaan, jotta ei tulisi tilanteita, joissa irtisanotaan kansallisen lain puitteissa siellä, missä se on halvinta. Esimerkiksi Italiassa, Ranskassa ja Saksassa irtisanomisen hinta on eri tasolla kuin Suomessa."
Nokian tehtaan lakkauttaminen Saksassa on antanut Uudelle insinööriliitolle aihetta pelätä, että Salon tehtaalle koituu sama kohtalo.
"Toivottavasti parempien puhelimien valmistus säilyy kuitenkin Suomessa. On uskottavuuskysymys asiakkaiden ja kilpailijoiden silmissä, että keskeiset toiminnot ovat samassa maassa kuin yrityksen kotipesä", Porokari perustelee.
Halpa voi
tulla kalliiksi
Oulun seudulla Tieto-Enator työllistää muutamia satoja ihmisiä. Porokari pitää huolestuttavana, että Tieto-Enatorilla on koko maassa toista tuhatta akavalaisiin liittoihin järjestäytynyttä työntekijää, joilla ei ole omaa luottamusmiestä.
Yrityksessä eletään Uuden insinööriliiton mielestä siirtymäaikaa, koska työnantajan järjestäytyminen vaihtunut Teknologiateollisuuteen.
"Tavoitteemme on, että siirtymäkauden jälkeen olemme myös tietotekniikan palvelualalla sopijaosapuoli", Porokari sanoo.
Hänen mukaansa Tieto-Enatorin ongelma on, että yrityksen ulkoistaessa it-palvelujaan se ottaa mukaansa vain liiketoiminnan mutta ei mukana olevia ihmisiä. Kun työntekijät tulevat uusina sisään, he joutuvat saman tien ulos.
"Yhtiö vie voimakkaasti halpamaihin toimintojaan, mikä ei ole järkevää. Tieto-Enator tekee esimerkiksi valtiolliselle Kelalle sovelluksia. Kun sellaisia tehdään jossakin ihan toisessa maassa, on suuri riski että työ ei onnistu, koska lainsäädäntöä ja toimintaympäristöjä ei ymmärretä", Porokari arvioi.
Hän sanoo, että Itä-Euroopan maissa laatu ja tuottavuus eivät ole samaa luokkaa kuin suomessa, ja palkkataso on sielläkin kovaa vauhtia nousemassa. Tämän takia Porokari ei näe halpamaissa tuottamisessa synergiaetua, vaan se voi tulla yritykselle yllättävän kalliiksi.