Suomussalmi Kainuun säännöstelyvesien kalahaittojen korvaamisesta on syntymässä kiivas kädenvääntö. Voimayhtiöt haluavat luopua säännöstelylupiin kirjatuista istutusvelvoitteista ja korvata haitat puhtaalla rahalla.
Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien sekä Oulujärven kalataloushaittojen korvaamisessa on kysymys isoista rahoista. Säännöstelystä johtuvien vuotuisten velvoiteistutusten ja niiden valvonnan arvoksi on laskettu noin 400 000 euroa.
Voimayhtiöt ja Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) jättävät uuden lupahakemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle tämän viikon perjantaina. Suunnitelmia on esitelty alustavasti viime kesänä, jolloin se herätti pelkoja kalavesien omistajien keskuudessa.
Suunnitelman ajatuksena on, että lupamuutosta hakevat Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene, Kainuun Voima Oy, Kainuun Sähkö Oy ja Graninge Kainuu Oy maksaisivat vuotuisten velvoitteiden arvon rahana MMM:lle. Ministeriö tilittäisi rahat Kainuun TE-keskukselle, joka vastaisi kalaston velvoitehoidosta.
Hakijoiden tavoitteena on saada kalaston hoitoon joustoja, sillä säännöstelyluvissa istutusmäärät on sidottu tiukasti.
Fortum Power and Heatin vesistöpäällikkö Markku Nivalainen sanoo, että uuden luvan tavoitteena on siirtää kalaston velvoitehoidon käytännön työt kokonaan kalatalousviranomaisten vastuulle, jotka ovat alan parhaita asiantuntijoita. Hänen mukaansa voimayhtiöt saavat näin keskittyä omalle alalleen, sähköntuottoon.
Nivalainen kiistää, että säännöstelijöiden tavoitteena on luistaa velvoitteista, ulkoistamalla poikashankinnat, istutukset ja valvonta valtion harteille.
"Hakemuksessa mainitaan, että varat ohjataan viranomaisille, jotka käytetään täysimääräisenä kalakantojen hoitoon. Hommaa on mietitty hyvässä yhteistyössä ministeriön kanssa ja lähtökohta on se, että kalaston tilanne paranee", Nivalainen sanoi.
Laajuudeltaan reilun parinkymmenen sivun lupahakemuksessa uudet pelisäännöt on laadittu tarkasti. Voimayhtiöille uuteen käytäntöön siirtyminen ei ole hankalaa, mutta Nivalainen arvioi, että koko prosessi saattaa vaatia vuosia.
"Tämä on niin intohimoja herättävä asia, että siitä todennäköisesti valitetaan", Nivalainen sanoi.
Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä on mahdollisuus hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudesta ja myöhemmin vielä Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Te-keskukselle
iso rahasäkki
Kainuun Te-keskuksen kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen ymmärtää, että muutos herättää ennakkoluuloja kalastuskunnissa. Käytännössä säännösteltyjen reittien hoito nojaa pitkälle velvoiteistutuksiin, minkä vuoksi niiden vaarantuminen pelottaa.
Te-keskus saisi nykyisen tarkkailun lisäksi hoidettavakseen myös suunnitelmien tekemisen ja niiden toteutuksen valvomisen. Nyrönen myöntää, että Te-keskukselle annetaan "iso rahasäkki", mutta sen käytössä kalavesien omistajillekin tarjoutuu parempi mahdollisuus vaikuttaa.
Rahakorvaukseen siirryttäessä varoja voidaan istutusten sijasta ohjata vaikka kalastusmahdollisuuksien parantamiseen, kuten rantautumisen helpottamiseen.
"Tähän saakka vesien omistajat ovat voineet istua uunilla ja katsoa miten vesistöihin viedään kalaa. Uudistus vaatii vähän enemmän aktiivisuutta", Nyrönen sanoi.
Byrokratia syö
osan korvauksista
Suomussalmen kalastusalueen puheenjohtaja Taisto Kivioja epäilee, että puhtaisiin rahakorvauksiin siirtyminen heikentää kalavesien hoitoa.
Hänen mielestään yllätyksiä voi tuoda yksistään poikashinnat. Kiviojan mukaan hoidon siirtäminen virkamiehille johtaa siihen, että osa varoista katoaa byrokratiaan.
Nyrösen mukaan tämä pelko on kuitenkin aiheeton, sillä vesilaki ohjaa vahvasti rahojen käyttöä. Lisäksi kustannusten nousun varalle lupahakemuksessa varaudutaan tarkistamaan korvauksia viiden vuoden välein. Jos ne nousevat tätä nopeammin yli 10 prosenttia, erotus korvattaisiin vesilain perusteella.
Eri tahot pääsevät ottamaan myös kantaa lupamuutokseen. Ympäristölupavirasto kuulee vesien omistajia ennen päätöstään, jonka arvellaan vievän aikaan vähintään puoli vuotta.