Keminmaa Uuden kalatien rakentaminen Kemijokisuulle Isohaaran voimalaitokseen on parhaillaan Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston puntarissa. Hakemuksen jättänyt Keminmaan kunta ja PVO-Vesivoima Oy eivät ole päässeet neuvotteluratkaisuun kalatiestä.
Kunta vetoaakin asiassa yleiseen etuun, vaikka elätteleekin vielä toiveita neuvotteluratkaisusta. Isohaaran vanhan voimalaitoksen yhteyteen rakennettavaksi suunniteltu kalatie olisi ensimmäinen lenkki alisen Kemijoen kalatieketjussa, joka avaisi väylän vaelluskalojen nousulle Kemi-Ounasjoen vesistöön.
Ympäristölupavirastoon tuli kunnan hakemuksesta 12 muistutusta ja lausuntoa. PVO-Vesivoima Oy, jonka voimalan kupeeseen kalatie on suunniteltu, on pannut kovat ehdot sen rakentamiselle. Yhtiön mielestä kunnan tulisi ottaa vastuu mahdollisten kalatautien leviämisestä kalatien kautta ja rakentamista tulisi edeltää ympäristövaikutusten arvioinnin kaltainen prosessi.
PVO-Vesivoima on huolissaan myös nahkiaisten ylisiirron onnistumisesta. Nahkiaisia pyydetään vanhan voimalan puolella. Kemijoki Oy vastustaa rakentamista juuri nahkiaisten ylisiirron onnistumiseen vedoten. Keminmaan Nahkiaisenpyytäjät vaativat puolestaan 30 000 euron korvausta, jos yhtymältä menee rakentamisen myötä ylisiirtopyynti.
Tiukkuus yllätti
PVO-Vesivoiman tiukat ehdot yllättivät kunnan, sillä yhtiö ei ole ilmoittanut vastustavansa hanketta. Keminmaan ympäristösihteeri Aapo Mäenpää katsoo, että ehdot ovat tiukemmat kuin ensimmäisen, 1993 valmistuneen kalatien osalta.
"Sopimusluonnoksen mukaan kunnalle tulevat velvoitteet ovat niin kovat, ettei niihin voinut lähteä matkaan. Elättelemme kuitenkin edelleen neuvotteluratkaisua yhtiön kanssa", Mäenpää kertoo.
Kalatien suunnittelijat ja kunta hakijana katsovat, että esiin vedettyjä ongelmia ja kalatautivaaraa on liioiteltu. Kalatauteja ja nahkiaispyyntiä käytetään lyömään kapuloita rattaisiin. Kalataudit olivat näkyvästi esillä myös, kun suunniteltiin nykyistä kalatietä. Sen kautta eivät taudit ole kulkeutuneet ylemmäs.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoskin on vaatinut, että kunnalle on asetettava korvausvelvollisuus, jos kalatien kautta nousevat kalat aiheuttavat haitallisen kalataudin yläpuoliselle Lautiosaaren kalanviljelylaitokselle. Kunnan mielestä lupaehdot eivät saa olla nykyiselle kalatielle asetettuja tiukemmat.
Nahkiaisen ylisiirtokaan ei ole ongelma, vaikka uusi kalatie tulee vanhan voimalan kupeeseen, sanoo itsekin aikanaan pitkään ylisiirtopyynnissä ollut Lohijokitiimin puheenjohtaja Eero Yliniemi. Lohijokitiimi perustettiin 2001 ajamaan vaelluskalojen palauttamista Kemi-Ounasjokeen.
"Nahkiaisten pyynti on uuden kalatien myötä järjestettävissä helposti paremmin ja turvallisemmin kuin nykyään", todistaa puolestaan tiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitala. Yliniemen mukaan ei ole myöskään tarkoitus luoda uutta nahkiaisten pyytäjien ryhmää.
Yleinen etu ja imago
Koska neuvottelut eivät ole johtaneet kunnan mielestä tyydyttävään ratkaisuun, se vetoaa vesilakiin nojaten yleiseen etuun. Jos tämä peruste pitää, se mahdollistaa kalatien rakentamisen. Mäenpään arvion mukaan ainoa korvaus tätä kautta syntynee kalatielle juoksutettavasta vedestä, josta maksetaan myös nykyisellä kalatiellä.
"Haluamme nähdä kalatien laajempana asiana, jolla on imagoarvoa myös yhtiölle", Mäenpää huomauttaa.
Vaelluskalojen palauttaminen Kemi-Ounasjoen vesistöön on vuosia kestänyt hanke, jota on pidetty myös kansallistesti merkittävänä keinona saada lohi kutemaan taas Ounasjoen latvoille. Kun kalateiden rakentaminen kertarysäyksellä kaatui rahoitukseen, päädyttiin viemään asiaa eteenpäin kalatie kerrallaan.
Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimiva luonnonvarainneuvosto lausui keväällä, että kalatie Kemijoen alaosaan tulee rakentaa, jos lohen lisääntyminen onnistuu Ounasjoella ja kotijoki saa ne palaamaan merivaiheen jälkeen takaisin. Neuvoston mielestä kalateiden rakentamisessa kannattaa edetä vaiheittain niin, että ensimmäisen tien kokemuksista otetaan oppia muita varten.
Lapin ympäristökeskuksen tutkimusten perusteella Ounasjoki soveltuu hyvin lohikaloille ja perusteet lohen palauttamiselle ovat olemassa. Joen kunnostuskin saadaan valmiiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Lohentuotantopinta-alaa löytyy saman verran kuin Muonionjoesta.
"Kauanko Suomella on varaa pitää Ounasjoki lohentuotannon ulkopuolella. Kaikki järkisyyt puoltavat kalatietä", ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ympäristökeskuksesta korostaa.