Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista edeltävät valmistelevat työt ovat vauhdissa Pyhäjoen Hankikiven niemellä. Vuonna 2007 perustetun yhtiön taipaleella on muutaman kerran vaikuttanut jo siltä, ettei koko suurhanke koskaan nouse pystyyn.
Ne vaikeudet on kuitenkin selätetty. Nyt näyttää siltä, että teholtaan 1 200 megawatin yksikkö todella alkaa tuottaa vähäpäästöistä sähköä joskus ensi vuosikymmenen puolivälissä.
Kun iso kasa vaikeuksia on voitettu ja vakuutettu sijoittajat, kuntapäättäjät, aliurakoitsijat ja iso joukko kansalaisistakin hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta, luulisi, ettei yhtiö enää omilla menettelytavoillaan kasaisi eteensä uusia ongelmia. Tämän kesän aikana julki tulleiden tapausten perusteella toisin on kuitenkin käynyt.
Heinäkuun puolivälissä Fennovoima yllätti Pyhäjoen kuntapäättäjät ja kuntalaiset kertomalla varoittamatta, että yhtiö tutkii myös Pyhäjokea käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkakuntana.
Edes kunnan johtaville viranhaltijoille tai luottamushenkilöille ei ollut hiiskuttu asiasta. Nämä luonnehtivat menettelyä kiusalliseksi ja hämmentäväksi.
Fennovoimanselitys toimintamallille oli pyrkimys välttää tietojen vuotamista julki ennenaikaisesti. Menettely tuskin ainakaan vahvisti ydinvoimayhtiön ja kunnan välistä välttämätöntä luottamussuhdetta.
On syytä toivoa, että sijoituspaikkakuntaa ja sen päättäjiä ei tuonnempana enää samalla tapaa väheksytä.
Muutama päivä sitten julki tuli uusi Fennovoimaa koskeva uutinen, joka herättää vielä enemmän ihmetystä. Säteilyturvakeskus (STUK) oli selvityksessään pannut merkille ongelmia yrityksessä vallitsevassa turvallisuuskulttuurissa.
STUKin apulaisjohtajan mukaan tarkastuksen oleellinen tulos oli, ettei turvallisuus ole päällimmäinen arvo Fennovoiman johtamisessa.
Viime marraskuussa tehdyn tarkastuksen mukaan turvallisuushuolia esiin nostaneita työntekijöitä oli jopa painostettu. Työntekijät myös kertoivat huonosta henkilöstöjohtamisesta.
Henkilöstön tyytymättömyys johtamiseen on tavallista melkein jokaisessa työpaikassa. Ydinvoimalayrityksen kohdalla turvallisuusasioiden sivuuttaminen on kuitenkin äärimmäisen kyseenalaista. STUKin
mukaan ydinvoimayhtiön organisaatioon oli muodostunut toimintatapoja, jotka voisivat myöhemmin johtaa jopa turvallisuusongelmiin.
Kun tapaus tuli julki, yhtiö yritti vähätellä huolia muutaman ihmisen tyytymättömyytenä ja kiistää asian edelleen. Oli tyytymättömyys laajaa tai suppeaa, yhtiön johdossa on toivottavasti nyt käyty riittävän perusteelliset toimintatapoja linjaavat keskustelut. Oikeastaan riittää, että yhtiö toimii itse julkistamiensa vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.
Hyvä viesti on nyt se, että ainakin Säteilyturvakeskus pitää yhtiön tekemiä toimia turvallisuuskulttuurin kohentamiseksi vakuuttavina. Uusia samantyyppisiä tapauksia ei soisi enää tulevan. Ne olisivat kaikki pois yhtiön luottamuspääomasta.
Pääkirjoitus