Minä edustan niitä Helsingin yliopistosta aikoinaan valmistuneita jumppamaikkoja, joita kutsuttiin kuperkeikkamaisteriksi, naureskelee SDP:n ministeriruletissa valtiovarainministeristä syyskuussa opetusministeriksi siirtynyt Antti Kalliomäki (sd.) työhuoneessaan.
Korkeakoulututkintoja hän ei kuitenkaan lähde pikaisesti veivaamaan. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot vakinaistettiin vasta elokuun alussa lakimuutoksella. Heti syntyi kaksi koulukuntaa
amk:n ylemmästä tutkinnosta. Ne ovat toistensa tukassa siitä, pitääkö ammattikorkeista valmistua kandidaatteja.
"Tämä on sen verran paloherkkää aluetta, että on ota siihen vielä kantaa. Antaa tilanteen vähän rauhoittua. En lähde tuoretta ratkaisua ihan heti veivaamaan. Mutta uskon, että asiaan on syytä vielä palata", Kalliomäki sanoo.
Opetusministeri ratkaisee ensin toisen kuuman kiistan: ammattikorkeakoulujen omistuspohjan. Hän tuo tiistaina valtiovarainministeri Eero Heinäluoman (sd.) johtaman peruspalvelutyöryhmän kokoukseen esityksen yhtiömallista, jossa valtio on mukana yhtenä osakkaana.
Liian heikkoja ja hajallaan
Iso savotta on yliopisto-korkeakoulukentän yhteistyön tiivistäminen ja suurempien yksiköiden muodostaminen. "Keskeinen viestini on se, että voimat pitää koota", Kalliomäki tähdentää moneen kertaan.
Hänen mukaansa tämä peruslähtökohta on selvä ja kaikki tunnustavat sen. Suunnilleen tähän yksituumaisuus loppuu. Mutta-lauseita on ilma sakeana.
"Vaikka ammattikorkeakoulujen kymmenvuotinen projekti on ollut monella tapaa menestys, jokainen joutuu tunnustamaan, että siinä mentiin liian pitkälle lyhyen kynnyksen yli. Järjestelmä on nyt liian hajanainen."
"Meillä ei ole riittävän vahvoja yliopistoja tavoitteita ajatellen, jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa ja vertailussa. Mikäli tilannetta ei kyetä muuttamaan, laatukilpailu alkaa pudottamaan yliopistoja pelistä pois. Parempi liikkua ajoissa kuin jäädä tuleen makaamaan", Kalliomäki sanoo.
Hän painottaa, että voimien kokoamista ja yhteistyötä tarvitaan yliopisto- ja korkeakoulukentän sisällä ja välillä. "Tässä perusideoinnin paikka on nyt kentällä ja alueiden päättäjillä. Sieltä viisauden pitäisi lähteä. Yliopistolaitos on autonominen sisäisessä toiminnassaan ja samoin vahvasti ammattikorkeat. Ministeriön pää on valmis olemaan työssä mukana."
Siemeniä yhteistyön tiivistämiseksi on Kalliomäen mukaan jo näkösällä. Opetusministeri antaa kiitosta, että Oulussa on lähdetty liikkeelle oma-aloitteisesti.
"Odotankin korkeakoulukentältä samanlaista reaktiota kuin kuntakentässä, jossa ensin oli hirveitä epäilyksiä hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Nyt eri puolilla maata on vahvoja ja huomattavan isojakin hankkeita vireillä."
Valtion rahakirstun entinen vartija kertoo, että ensi vuoden budjetissa on rahoitusvalmius. "Aina määrärahoissa on sen verran väljyyttä, että kyetään starttirahaa sijoittamaan, jos avauksia tulee."
Summista Kalliomäki vaikenee. "Mutta jos Oulussa lähtee liikkeelle yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyö, lupaus on olemassa, että me olemme valmiita panostamaan siihen", Kalliomäki ilmoittaa.
Yhdistymiä on edessä
Kalliomäki välttää ottamasta tarkkaa kantaa siihen, mikä on sopiva yliopistojen ja korkeakoulujen lukumäärä Suomessa. Sen verran laaja verkosto nyt on, että yhdistämisiä on edessä.
"Liian paljon. Ainakin kansainvälisesti vertailtuna se on ilman muuta suuri määrä", Kalliomäki huokaa. Hän kiirehtii lisäämään, että laajan maan aluekehittämisen kannalta on vahvoja perusteita sille, että meillä on eri puolilla maata näitä vetureita.
"Jos ne ovat kuitenkin hajautuneet niin, että ne ovat voimavaroiltaan suhteellisen vaatimattomia eivätkä pysty profiloitumaan ja vastaamaan kehityksen haasteeseen, on löydettävä uusia lääkkeitä."
Äskettäin Helsingin Sanomissa olleessa asiantuntijamallissa päädyttiin siihen, että kuusi yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua riittäisi.
Kalliomäki toteaa: "Minusta se on lähempänä totuutta kuin nykyinen malli.".
Spekulaatiot siitä, että seuraavassa hallitusohjelmassa tapahtuisi raju korkeakoulujen alasajo Kalliomäki torjuu topakasti. Aikataulullisesti se kyllä on hyvä etappi tarkastella kehitystä.
Kalliomäki kertoo, että maalis-huhtikuussa eduskunnalle annettavaan koulutuspoliittiseen selontekoon "rakennetaan sellaisia polkuja, jotka voivat realisoitua hallitusneuvottelijoiden pöydässä".
Korkeakoulupuoli on selonteossa näkyvästi esillä. "Tämänkin vuoksi kentältä pitäisi nyt saada ideoita ja arvioita näkyviin. Ei ministeriössä kannata vielä maalailla, mikä on hyvä tai huono malli."
Ruoska on kuitenkin takataskussa. Jos yhteistyövalmiutta ei ala löytyä suhteellisen ripeässä aikataulussa, ministeriö ryhtyy vauhdittamaan "viimeisen päälle".
Kalliomäki muistuttaa, että korkeakoulujärjestelmällä on kytky hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.
Yhtiömalliin valtio mukaan
Selkeästi siihen liittyy valtion ja kuntien työnjako ammattikorkeakoulujen omistuksesta ja rahoituksesta. Kalliomäen ratkaisu on valtiolla laajennettu yhtiömalli.
"Valtion mukaantulo vahvalla osuudella omistuspohjaan tuo valtakunnallisen oh-jauksen liian hajanaiseen järjestelmään. Tämä on tärkeää myös aluekehityksen kannalta", Kalliomäki perustelee malliaan.
Hän muistuttaa parin vuoden takaisesta OECD:n selvityksestä. Se päätyi siihen, että ammattikorkeiden nykyinen ylläpitojärjestelmä ei anna riittäviä eväitä aluekehitykseen.
Kalliomäki toteaa, ettei hän ole esittänyt puhdasta valtiollistamista.
"Kun olin valtiovarainministerinä, siellä virkamiesarviointi päätyi selkeänä vaihtoehtona siihen, että valtio voisi ottaa ammattikorkeiden ylläpidon kokonaan niskoillensa."
Yhtiömallissa valtion sananvalta perustuu omistajuuden määrään. Jatkoselvittelyn aihe Kalliomäen mukaan on se, että valtio tulisi suurimmaksi omistajaksi sillä tavalla, että ottaisi valtionosuusjärjestelmän kautta nyt kunnilla olevan taakan itselleen.
Myös muun muassa kiinteistöomaisuuteen liittyvät kysymykset vaativat jatkoselvittelyä.
Epäilijöitä Kalliomäki rauhoittelee: "Jos valtio tulee isoksi omistajaksi ammattikorkeisiin, eivät valtion edustajat ole ministeriön virkamiehiä, vaan aluekehitykseen perehtyneitä ihmisiä alueelta."
"Nyt pitäisi lyödä peruslinja kiinni", Kalliomäki sanoo. Hän toivoo, että näin tapahtuu jo tiistaina.
"Tämä liittyy aikataulullisesti ja sisällöllisesti siihen, millä tavalla kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee. Hallituksen pitäisi saada lakiesityksiä ennen ensi kesän lomaa sisään eduskuntaan, vaikka itse uudistus ottaa vuosia."
Opetusministeri Antti Kalliomäki painottaa: "Kaikella tällä on tarkoituksena radikaalisti kehittää korkeakoulutason tutkimusta ja opetuksen tasoa. Se on keskeinen tavoite ja ratkaisevaa maan kokonaiskehitykselle taloudesta lähtien."
Opetus pysyy maksuttomana
Täysin selvää Kalliomäen mukaan on se, että niin sanottu duaalimalli - korkeakoulujen ja ammattikorkeiden pitäminen erillään - säilyy. "Se on peruslähtökohta. Se on vahvistettu aikaa sitten lainsäädäntöä myöten."
Tutkimuspuolella on vartioiva sitä, että yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeat työelämälähtöistä soveltavaa tutkimusta.
Myös siitä peruslinjauksesta pidetään Kalliomäen mukaan kiinni, että opetus säilyy maksuttomana. "Tätä periaatetta ei saa murtaa."
Vaikka tästä seuraa, että yliopistojen omaehtoinen bisneksen teko on hyvin rajattua, sen vahvistamiseksi löytyy Kalliomäen mukaan muita keinoja.
Sen sijaan Suomeen EU:n ja Etan ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille korkeakouluopiskelijoille maksu tulee jossain vaiheessa, Kalliomäki sanoo. Parhaillaan on menossa jatkoselvitys, liikutaanko asiassa nopeastikin.
"Se ei ole mikään helppo kysymys, vaikka kansainvälinen kehitys kulkee tähän suuntaan vahvasti. Tämä on eduskunnassakin monelle tiukka paikka. On pelkoja, että tällä avattaisiin portti laajemmalle maksuperiaatteelle."
Kalliomäki korostaa, että jos ulkomaalaisilta opiskelijoilta ryhdytään perimään maksua, lähtökohtana "pitää ehdottomasti" olla se, että suomalaisilla säilyy maksuton opetus.
"Sen sijaan, jos meille pitkällä aikavälillä tulee laaja joukko ulkomaalaisia koulutettavaksi, se on verovaroista pois. Joudutaan kysymään, onko meillä varaa siihen. Minusta hyvin laajaan maksuttomuuteen ei ole varaa."
Kalliomäki lisää, että hän haluaa viedä tätä asiaa eteenpäin niin, että päätökselle on olemassa poliittisesti riittävä yhteinen tahto eduskunnassa.
Entä miten Kalliomäen oma ministerivoltti on onnistunut? Onko hän viihtynyt opetusministerinä?
"Kyllä, joo-o. Konttorityötä on kyllä enemmän kuin odotin. Tämä putiikki tuottaa kirjallista materiaalia huomattavan paljon", Kalliomäki vastaa ja kertoo odottavansa, että pääsee enemmän kiertämään kenttää ja juttelemaan kasvokkain ihmisten kanssa.