Kaliningradin alueella Baltijskin tukikohdassa vietetään tänään seremoniaa, joka avaa maailman laajimman ja maailman väkiluvultaan suurimman valtion yhteisen merisotaharjoituksen Itämerellä. Kyseessä on siis Venäjän ja Kiinan harjoitus, jota Kiinan mukanaolon takia tarkkaillaan nyt muissa rantavaltioissa erityisen tarkasti.
Venäjän laivaston mukaan kyseinen harjoitus ei ole suunnattu ketään vastaan. Muutenkaan helsinkiläisten tai muidenkaan suomalaisten ei tarvitse harjoituksen takia vetäytyä tunneleihin, toisin kuin yhdysvaltalainen Wall Street Journal muutamia päiviä sitten väläytti. Venäjän asevoimien harjoittelussa Itämerellä ei ole mitään uutta.
Kiinan tiettävästi kolmesta aluksesta koostuvan laivasto-osaston tulo ensimmäistä kertaa Itämeren vesille on kuitenkin tavallisuudesta poikkeavaa. Osapuolten mukaan harjoituksen tarkoituksena on tehostaa laivastojen kykyä vastata merten turvallisuusuhkiin. Kiinalaiset ovat kertoneet, että tavoitteena on harjoitella muun muassa kauppalaivojen suojelua.
Kannattaa huomata, että operaatio Itämerellä ei ole Venäjän ja Kiinan laivastojen ensimmäinen yhteisharjoitus. Sellaisia on järjestetty viime vuosina useita.
Viime vuonna laivastot harjoittelivat saarten haltuunottoa Etelä-Kiinan merellä. Nyt tällaista aietta ei ole, mikä poistaa yhden huolen Itämeren rantavaltioissa. Tämänvuotisen harjoituksen toinen osa järjestetään syyskuussa Kaukoidässä Japanin- ja Ohotanmerellä.
Venäjän laivaston tiedotteen mukaan harjoituksen tarkoituksena on vahvistaa maailman merten turvallisuutta. Kauniin ajatuksen pinnan alta löytyvät kuitenkin kahden maan omat turvallisuuspoliittiset tavoitteet.
Venäjä haluaa näyttää lännelle toimintakykyään ja toisaalta osoittaa, että jos yhteistyö ei toimi lännen kanssa, kumppanuuksia haetaan muualta. Venäjällä näyttää myös olevan halu antaa Yhdysvalloille kuva, että Itämeri on sen etupiiriä, jossa läntisen suurvallan läsnäolo on häiriötekijä.
Kiinalla taas on pitkän jakson tavoite vahvistaa laivastoaan. Sillä on tarve voimistaa toimintavalmiuttaan muun muassa siltä varalta, että kiistat Etelä-Kiinan meren saarista ja merialueista äityvät aseelliseksi konfliktiksi. Venäjän asettuminen kiistassa Kiinan taakse on tälle eduksi.
Venäjän ja Kiinan suhteiden kiinteytyminen alkoi jo presidentti Jeltsinin aikana. Suhteita lujittaa myös talous. Venäjä myy Kiinaan energiaa ja aseita.
Kiinalainen raha taas etsii investointikohteita myös Venäjältä. Yhteistyöllä halutaan niin ikään ravistella Yhdysvaltojen asemaa johtavana supervaltana.
Silti kahden maan suhteiden taustalla häilyy vanha epäluulo, joka on liittynyt kummankin maan geopoliittisiin tavoitteisiin esimerkiksi Siperian suunnalla. Maiden johtajien kättelyjen ja hymyjen takana on aina suuri määrä kylmää laskelmointia. Suhteita luodaan ja hoidetaan, ei puhtaan ystävyyden vaan oman maan edun takia.