Rovaniemen maalaiskunnan Hirvaan kohdalla on ollut kesän ajan myllerryksen kohteena Kemijoki Oy:n syventäessä Valajaskosken voimalaitoksen alapuolista pudotuskorkeutta joen pohjaa perkaamalla. Pudotuskorkeuden kasvattamisella 11,5 metristä maksimissaan 12 metriin saadaan lisäenergiaa seitsemän miljoonaa kilowattituntia vuodessa.
Sillä energiamäärällä lämpiää 350 omakotitaloa vuoden ajan.Tehon lisäystä tulee myös marraskuussa valmistuvan ja tekniikaltaan uusitun Valajaskosken voimalaitoksen kolmannen koneiston käyttöönoton seurauksena.
Joen perkauksessa liikutellaan huomattavia maamassoja, josta on hyötyä myös joenrannan tontinomistajille. Perkausalueelle muodostettava rantapenger loiventaa laskua jyrkästä rantatörmästä jokeen ja helpottaa veneellä liikkumista. Osa joenpohjasta perattavasta maasta siirretään tonttien vesijättömaille. Tontinomistajien saaman hyödyn ja korvausten vuoksi hankkeella ei olekaan ollut juuri vastustajia. Rakennuspäällikkö Toivo Ojanahon mukaan tontinomistajien kanssa on pyritty sopimaan yksityiskohdista yhteistyössä. Hirvaalainen Esko Peteri pitää perkausta pääsääntöisesti hyvänä. Hänen 1,2 hehtaarin tontistaan on kolmasosa joutunut tulvan alle. Tilanne muuttuu, kun tontin vesijättöpaikkoja korotetaan maamassoilla.
Kemijoki Oy menetti Vuotoksen allashankkeen kariutumisen seurauksena mahdollisuuden Kemijoen voimalaitosten lisärakentamiseen. Voimalaitosten koneistojen uusiminen ja perkaukset lisätehon saamiseksi olisi yksikönjohtaja Antti Aulan mukaan tehty Vuotoksen toteutuessakin. Kymmenen vuoden aikana tehtävien koneinvestointien seurauksena saadaan lisäenergiaa 50 miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Se on kuitenkin vain seitsemäs osa siitä, mitä olisi saatu rakentamalla Vuotos.
Rautiosaari karsiutui
Valajaskosken alapuolisen alueen perkaus jää Kemijoella ainoaksi hankkeeksi. Perkaus on mahdollista ainoastaan koskimaisessa paikassa ja voimalaitoksen lähellä, ja muualla Kemijoella sellaisia paikkoja ei ole. Kitisellä perkaukset on tehty jo aikaisemmin Vikevänivassa ja Kotonivassa.
Kemijoki Oy selvitti perkaukselle toistakin vaihtoehtoa, mutta Ojanahon mukaan se kaatui asukkaiden vastustukseen ja kalleuteen. Rautiosaaren putaan sijasta perkaus tehdään 1,6 kilometrin matkalla Hirvaan kylän kohdalla. Joen pohjaa perataan syvimmillään kymmenessä metrissä ja leveimmillään 50 metrin matkalta rannasta. Vedenpinta alenee puolisen metriä. Perkauksen kustannusarvio on 3,1 miljoonaa euroa.
Oululaisen Maanrakennus Jaaran urakoimat työt saadaan perkauksen osalta valmiiksi marraskuussa. Alueen viimeistely ja maisemointityöt siirtyvät ensi kesään. Läjitykset tehdään Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hyväksymiä suunnitelmia noudattaen.
Perkauksesta aiheutunutta veden samenemista on havaittu viiden kilometrin matkalla perkausalueen alapuolella. Haitta oli ennakoitu eikä sitä työpäällikkö Erkki Kivimäen mielestä voida pitää pahana.
Tilanteen kehitystä seurataan edelleen vesitutkimuksin. Seurannassa ovat myös rapu-ja kalakannoille mahdollisesti aiheutuvat muutokset.
