Voimayhtiöt maksavat Pohjois-Suomen jokiin rakennetuista voimalaitoksista kunnille kiinteistöveroa miljoonia euroja vuodessa. Kunnille komeasta potista ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, sillä niiden saama verotulojen täydennys vähenee saman verran.
Oulu- Ii- ja Kemijokivarren kunnat ovat hakeneet kymmenien vuosien ajan oikeudenmukaista korvausta jokien valjastamisen ja säännöstelyn tuomista haitoista. Monelle kunnalle vesivoiman tuotto ei tuo hyötyä edes työpaikkoina, sillä laitokset ovat nykyisin kauko-ohjattuja.
Kuntien vaatimukset vesivoimaverotuksen epäkohtien oikaisusta etenevät osana suurta valtionosuusuudistusta. Neuvotteleva virkamies Rainer Alanen sisäasiainministeriöstä kertoo, että uudistuspakettiesitys annetaan ministeriöstä joulukuun 15. päivänä.
"En halua arvailla, miten voimalakuntien esitykselle käy. Hallitusohjelman mukaanhan kiinteistöverojen ylärajaa oltaisiin nostamassa, joten se tuonee kunnille mahdollisuuden nostaa myös voimalaitosten kiinteistöveroa", Alanen toteaa.
Kunnat ovat esittäneet, että verotulojen täydennyksen laskentapohjaan otettaisiin tulevaisuudessa huomioon voimalaitosten kiinteistövero vain yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Se on kunnissa keskimäärin 0,72 prosenttia. Voimalaitoksia saa verottaa 1,4 prosentin mukaan.
Arvokasta säätöenergiaa
"Kunnat ovat esittäneet, että voimalaitosten kiinteistöveroa voitaisiin vähän nostaa. Voimayhtiöt saattavat tietysti vastustaa sitä. Uskoisin, että ne kyllä muuten mielellään soisivat laitostensa sijaintikunnillekin jotain hyötyä energian tuotannosta", sanoo Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi.
Esimerkiksi Utajärvellä voimalaitoksista kerätään kiinteistöveroa lähes miljoona euroa vuodessa, mutta hyöty siis katoaa verotulojen täydennystä laskettaessa. Jos rahat saataisiin kunnan kassaan, voitaisiin tuloveroprosenttia ainakin teoriassa alentaa kolmella pykälällä.
"Kovaa vääntöä tässä asiassa on käyty, se tiedetään. Emme me asiaa kuitenkaan yksin aja, tukea on tullut niin Kuntaliitosta kuin valtion hallinnostakin. Toivottavasti asialle saadaan nyt oikeudenmukainen ratkaisu", Juujärvi sanoo.
Kunnat ovat muistuttaneet useaan otteeseen, että pohjoisen joissa tuotettu vesivoima on arvokasta säätöenergiaa ja hyvin tuottavaa liiketoimintaa. Nykyisessä järjestelmässä kuntien kassaan tulee kuitenkin täsmälleen yhtä vähän rahaa kuin siinä tapauksessa, että voimalaitoksia ei olisi olemassakaan.