Kuntien valtionosuusuudistusta selvitelleen työryhmän esitys on tuomassa rahaa etenkin monille voimalaitos- ja kesämökkikunnille. Esitys tullee eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Valtionosuusuudistuksen on suunniteltu astuvan voimaan vuoden 2006 alussa.
Kiinteistöverotuksessa yleisen kiinteistöveron ja asuinrakennuksen verotuksen yläraja poistuisi. Voimalaitosten kiinteistöveron yläraja nousisi nykyisestä 1,4:stä 3,5 prosenttiin. Vuosikymmeniä jatkunut taistelu verohyödyn saamiseksi voimaloista olisi siis toteutumassa kuntien toivomaan suuntaan. Kuntien mielestä voimaloiden veroprosentin pitäisi tosin olla suurempi.
Nykyisin voimaloiden verohyöty katoaa kunnilta valtionosuuksien tasauksessa. Uuden esityksen mukaan voimalaitoksista saatu vero pienentäisi tasausta vain yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Lisätuloa olisi tulossa 39 kunnalle muun muassa Oulu-, Kiiminki- ja Kemijokivarsilla.
Eniten, 197 euroa asukasta kohti voimalaverosta hyötyisi Yli-Ii. Vaalassa kaikkien valtionosuuksien muutos voimalavero mukaan lukien olisi 301 euroa asukasta kohti. Utajärvi saisi voimalaitoksista asukaskohtaista veroa 125 euroa mutta menettäisi muualla niin, että kokonaissaldo menisi miinuksen puolelle.
"Vielä emme ole ehtineet tutustua esityksen laskelmiin niin tarkkaan, että tietäisimme, mistä kielteinen kokonaistulos Utajärven kohdalla johtuu. Asiaa on selviteltävä mahdollisimman pian. Myönteistä on kuitenkin voimalaitosten verotuksen korjaus oikeaan suuntaan", Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi sanoo.
Kuusamo kummissaan
Valtakunnan kärkipotin valtionosuusuudistuksen toteutuessa korjaisi Pello. Asukasta kohti lisäyksistä kertyisi 483 euroa vuodessa eli yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Tapani Melaluoto on uutisesta hyvillään.
"Tämän suuntaista osattiin kyllä odottaakin. Vuosikate on meillä nolla ja alijäämää kertyy ensi vuoden loppuun kolme miljoonaa euroa, joten kyllä raha tarpeeseen tulisi", Melaluoto sanoo.
Laskelmataulukon toisesta päästä löytyy Kuusamo. Talous- ja suunnittelujohtaja Esa Niinisalo luonnehtii yhteensä 5,8 miljoonan euron menetystä hirvittäväksi iskuksi kaupungin taloudelle.
"Vihjeitä tällaisesta oltiin saatu, mutta laskelmia tai perusteita niille ei ole tuotu aikaisemmin ainakaan meidän tietoomme. Nyt on tutkittava tarkkaan, miten näihin lukuihin on päädytty. Kummalliselta tuntuu, että näin suuria muutoksia rahoitukseen esitetään, kun Kuusamossakaan ei toiminnallisesti ole mikään muuttunut", Niinisalo tuskailee.
Oulussa ja Kajaanissa valtionosuusremontti ei toisi suurta muutosta. Oulu menettäisi kahdeksan euroa henkeä kohti ja Kajaani saisi saman verran lisää.
Valtionosuuksien muutoksia aiotaan tasoittaa kolmena vuonna niin, että vuosittainen kuntakohtainen lisäys olisi enintään 100 euroa ja vähennys enintään 50 euroa asukasta kohti vuodessa.