Vuosikymmeniä kestänyt taistelu voimalaitosten verohyödyn saamisesta sijaintipaikkakunnille saattaa päättyä pian. Eduskunnan käsittelyyn lähiviikkoina tuotavan valtionosuusuudistuksen osana esitetään voimalaitosten kiinteistöveron nostoa.
Uudistusta selvitellyt työryhmä esitti voimalaveron ylärajan nostoa nykyisestä 1,4 prosentista 3,5 prosenttiin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pentti Lampinen kertoo, että voimayhtiöt eivät ole valmiit hyväksymään korotusta sellaisenaan.
"Sen verran myönteisiä viestejä päättäjiltä on kuulunut, että en kyllä usko veron paljon esitetystä laskevan. Nyt näyttää siltä, että asia on lopultakin saamassa kuntien kannalta myönteisen päätöksen", Pentti Lampinen arvelee.
Työryhmän esityksessä on oleellista, että voimalaitoksista saatu verotulo ei enää pienentäisi kuntien valtionosuuksien tasauksessa saamaa rahoitusta. kuin yleisen kiinteistöveroprosentin verran.
Utajärven kunnanjohtaja Kyösti Juujärvi on seurannut Oulujokivarren kuntien verotaistoa pitkään. Veroremontin toteutuminen olisi tärkeää Utajärvelle, sillä odotettavalla lähes miljoonan euron veropotilla voitaisiin ainakin teoriassa kuitata veroprosentista kolme pykälää pois. Muillekin Oulu-, Ii- ja Kemijokivarren kunnalle kyseessä on todella iso asia.
"Olemme saaneet myönteisiä viestejä sen verran korkeilta tasoilta, että uskomme oikeudenmukaisuuden voittavan asiassa lopultakin. Nykytilanteen vääryys on tunnustettu yleisesti ja asian valmistelu on edennyt yksimielisesti", Juujärvi muistuttaa.
Kunnille nyt
vain haitat
Voimalaverotuksen historia on surullinen sarja kuntien kannalta epäonnistuneita päätöksiä. 1980-luvulle saakka verohyöty saatiin vasta val itusten kautta harkinnalla, sillä yhtiöt tekivät paperilla nollatulosta eli myivät arvokkaan säätövoiman omistajilleen omakustannushintaan.
Harkintaverotusmylläkkään kyllästyneinä kunnat ja voimayhtiö neuvottelivat melkein valmiiksi energiamaksun, joka olisi perustunut tuotannon määrään. Tästä kuitenkin luovuttiin, kun kiinteistöverolakiin luvattiin ottaa mukaan verotuksen tason korjaava voimalaitospykälä.
Lain kautta kunnat pääsivätkin sille oikeudenmukaisuustasolle, joka aikanaan määriteltiin Korkeimman oikeuden päätöksellä. Lopputulos näyttää kuitenkin nollaa, kun hyöty katoaa kokonaan verotulojen täydennystä laskettaessa.
Valtioneuvostolle lähettämässään kirjeessä pohjoisen voimalakunnat muistuttivat taannoin, että nykyisin on sataprosenttisesti varmistettu, että voimalaitosten sijaintikunnat saavat osakseen vain raskaan vesistörakentamisen tuomat haitat eikä lainkaan hyötyä.
Monessa kunnassa voimalaitokset eivät tarjoa enää edes työtä paikallisille asukkaille, sillä tuotantoa ohjataan kaukokäytöllä muualta.