Iijoen velvoitehoidon jatkosta saatiin kauan odotettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) päätös. Lohesta, taimenesta, kalateistä puhutaan. Iissä huomio on myös nahkiaisessa, jonka tila on kriittinen. Iijoen yli puolen miljoonan saalis on romahtanut, ylisiirtoa on vaikea saada täyteen. Oulu-, Kemijoella on vain ylisiirtopyyntiä, ei saalista kauppaan. Iissä on pian sama tilanne. Nahkiaisen merkitys on katoamassa, tavoite nahkiaiskannan, saaliin turvaaminen ei toteudu.
Voimayhtiö on tyly: ”mitään tarvetta tai asiallisia perusteita selvityksille nahkiaista koskien ei ole olemassa. Velvoitteeseen liittyviä selvityksiä voi tehdä nykyisen velvoitetarkkailun puitteissa. Saaliit ja ylisiirtomäärät ovat vaihdelleet, keskimäärin ylisiirtovelvoite on onnistuttu täyttämään. Menetelmä tarjoaa jatkossakin luonnonmukaisen menetelmän Iijoen nahkiaiskannan ylläpitoon”.
Voimayhtiöllä on mahdollisuus esittää osaa totuudesta. Velvoitetta valvova viranomainen on hyväksynyt yhtiön toimet, eikä ole vaatinut muuta kuin ylisiirtoa, vaikka nahkiaiskriisi on tiedossa. 2000 luvun vaihteessa nahkiaissaaliit romahtivat, syitä arvailtiin.
Onko syy voimalaitoskäytön muutos, syy merialueella, hylkeissä, joku muu syy? Luke (silloin rktl) järjesti 27.5.2011 Kemissä nahkiaistilaisuuden. Todettiin, nahkiaistutkimusta ja -tietoa ei ole, saaliit vähenevät, huoli oli suuri.
Kalaviranomainen ja -tutkimus ei ole ollut tehtäviensä tasalla. Kemissä ylisiirtoa ei ole saatu täyteen, viranomainen kehottaa tehostamaan pyyntiä. Iijoella saalis on romahtanut, jakokunnat ovat tehneet yhteistyötä voimayhtiön kanssa, ylisiirtoa myös yli velvoitteen, on ollut pyyntirajoituksia, nahkiaisen nousua on edistetty. Tulos on ollut saaliin ja pyynnin romahtaminen.
Velvoitteen valvoja on vain hyväksynyt tilanteen. Kalatutkimus totesi kohta 20 vuotta sitten huonon tilan. Ensimmäistäkään tutkimusta nahkiaisesta ei ole tehty. Ylisiirto on halpa tapa hoitaa velvoite, kun tavoitteeksi on hyväksytty ylisiirto, jopa siihen pyrkiminen.
Syy ei ole kalastuksessa. Iissä velvoite 60 000 nahkiaista yli voimaloiden tulisi turvata nahkiaiskanta ja -saalis, näin ei tapahdu. Syy on voimayhtiön, kalaviranomaisen ja tutkimuksen piittaamattomuus. Vieläkään edes perusasiaa ei tiedetä.
Aikaa on ollut vuosikymmeniä, olisi ollut helppokin selvittää onko ylisiirtoalueilla nahkaisen jälkeläisiä, jos on, niin kuinka paljon, millaiset alueet ovat parhaita lisääntymisalueita, velvoitteen tavoitteen mukaisia alueita.
Ei tiedetä, onko nahkiaisen ylisiirroilla merkitystä voimalajokeen nouseviin nahkiaisiin. Nahkiainen ei ole lohen tapaan kotijokiuskollinen. Nykytila voi olla nahkiaiselle ekologinen loukku, totesi entinen nahkiaistutkija. Ylisiirrot ei ehkä tuota tulosta. Viereiset pienet joet voivat ylläpitää voimalajokeen nousevaa nahkiaiskantaa. Nahkiainen on laajasti vähentynyt.
Avi esittää velvoitteen jatkamista entiseen tapaan. Tätä ei voi hyväksyä. Jos nykytila jatkuu, tulos on nahkiaisen tuho, pyyntikulttuuri häviää, taloudelliset menetykset kalastajille ja kalakaupalle ovat suuret. Voimayhtiön, viranomaisen ja tutkimuksen tulee vihdoin kantaa vastuu nahkiaisen tulevaisuudesta.
Risto Tolonen
Ii