Voi­ma­lai­tok­set hou­kut­te­li­vat tut­ki­jat Ii­joel­le

Iijoen rannoilta alkoi putkahdella esiin muinaislöytöjä jo 1800-luvulla. Tutkijat innostuivat alueesta toden teolla kuitenkin vasta 1950-luvulla, jolloin Pohjois-Pohjanmaalle alettiin tehdä lukuisia voimalaitoksia.

Iijoen rannoilta alkoi putkahdella esiin muinaislöytöjä jo 1800-luvulla. Tutkijat innostuivat alueesta toden teolla kuitenkin vasta 1950-luvulla, jolloin Pohjois-Pohjanmaalle alettiin tehdä lukuisia voimalaitoksia. Alueet haluttiin tutkia sähkötuotannon rakentamisen kynnyksellä tarkkaan, sillä niiltä tiedettiin löytyneen kivikautisia esineitä.

Oulun yliopisto rupesi perehtymään Kierikin seutuun kymmenen vuotta sitten. Tuolloiset kaivaukset todistivat, että Kierikin tuntumassa sijaitseva Kuuselankangas on eräs Suomen monipuolisimpia ja löydöiltään rikkaimpia esihistoriallisia asuinpaikkoja.

Purkajansuolta puolestaan löydettiin harvinaisia puisia kala-aitoja, jotka olivat säilyneet suon sisällä. Ainutlaatuiset löydöt haluttiin saada yleisön nähtäville, ja vuonna 1995 Yli-Iin kunnanvaltuusto teki päätöksen Kierikkihankkeen aloittamisesta.

Hirsirakenteinen Kierikkikeskus vihittiin käyttöön syksyllä 2001. Ulkoreitistöä on merkitty ja rakennettu pikkuhiljaa, ja viime kesänä alueelle nousi kivikauden mallia noudattava rivitalo.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä