Kemi, Tornio, Simo, Ii ja Raahe kiinnostavat ydinvoimalan paikkaa haeskelevaa Fennovoimaa, mutta Oulun se todennäköisesti harppaa yli. Ainakaan kaupunginjohtaja Matti Pennasta ei ole toistaiseksi lähestytty asiassa.
Syykin on selvä, sopivaa paikkaa ei Oulusta yksinkertaisesti löydy.
"Ei näin lähelle asutuskeskusta. Siellä, missä olisi tarpeeksi vettä, ei ole sellaisia alueita, joihin saataisiin tarvittavat turva-alueet. Esimerkiksi Oritkariin ei enää mahdu", korostaa Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela.
Kiinnostus yllätti
Tämän viikon tiistaina Fennovoima otti yhteyttä Iihin ja keskiviikkona Raaheen. Yhtiö itse ei ota kiinnostuksen asteesta vielä kantaa, eikä halua kertoa, mihin kaikkialle ollaan oltu yhteydessä. Muutoin hankkeesta kyllä tiedotetaan avoimesti.
"Olemme liikkeellä koko Suomessa, mutta täytyy sanoa, että Perämeren alueella tämä asia on herättänyt erityistä kiinnostusta", toteaa projektin johtaja Mikko Rintamäki. Hän on jopa hieman yllättynyt siitä vastakaiusta, mitä ydinvoimala erityisesti Kemin ja Simon suunnalla on herättänyt.
Ydinvoimala tarvitsee paljon lauhdevettä, joten paikka on todennäköisesti lähellä merta. Soittokierros Perämeren rannikkokaupunkeihin ja -kuntiin paljastaa, että Simon ja Kemin lisäksi Fennovoimaa ovat toistaiseksi kiinnostaneet vain Raahe ja Ii. Sen kummemmin Ouluun, Haukiputaalle, Lumijoelle kuin Siikajoellekaan ei ole oltu yhteydessä. Myöskään Kalajoen hietikoille ei ydinvoimalaa havitella.
Tällä hetkellä veikkailuissa keuloilla on Simo ja Iihin liittyneen Kuivaniemen suunta.
Ii ei hehkuta
Iissä istutaan maanantaina Fennovoiman kanssa samaan pöytään kuulemaan, mitä paikkoja yhtiöllä on mielessä. Mihinkään kilpalaulantaan Kemin ja Simon kanssa ei olla lähtemässä.
Kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin mielestä ydinvoimala ei sovi yhteen Iin matkailuimagon kanssa. "Mutta tietenkin, jos vahva teollisuus ja päättäjät katsovat, maan paras paikka on Iissä, silloin tilanne on toinen."
Tornberg uskoo Kemin ja Simon suunnasta kuitenkin löytyvän soveliaampia vaihtoehtoja. Kuntalaisilta saadun palautteen perusteella Iissä ei olla asiasta erityisemmin innostuneita, arvioi kunnanjohtaja.
Raahessa ei ole sovittu Fennovoiman kanssa tapaamisista, eikä kaupunginjohtaja Kari Karjalainen usko sellaisia toistaiseksi tarvittavankaan. Kunta on antanut luvan vasta maaperäselvityksiin.
"Ydinvoimala on vahva mielipideasia. Onhan siinä hyviäkin puolia, jos saadaan 300 työpaikkaa rakentamisen aikana. Toisaalta Raahessa on Rautaruukki, jonka sähkönkulutus on samaa luokkaa Tampereen kuluttaman taloussähkön kanssa."
Ehjälle kalliolle
Ydinvoimala pitää rakentaa ehyelle kalliolle. Seismologi Jukka Yliniemen mukaan esimerkiksi paljon puhutuista maanjäristyksistä ei ole Perämeren pohjukassa huolta. "Ne ovat Suomessa niin pieniä, ettei niistä ole missään nimessä esteeksi. Kuivaniemen, Simon suunnalla en ole koskaan nähnyt järistyksiä."
Fennovoima julkisti reilu viikko sitten hankkeen Suomeen rakennettavasta uudesta ydinvoimalasta. Paikkaa etsitään eri puolilta Suomea. Perustettavan yhtiön takana ovat Outokumpu, Boliden, Rauman Energia, Katternö ja Eon.
Teollisuuden Voiman tai Fortumin rakentamasta ydivoimalasta ei riitä tarpeeksi sähköä esimerkiksi Outokummulle.
Teollisuuden alan yhtiöistä kiinnostuksensa ovat ilmoittaneet muun muassa Rautaruukki, Componenta ja Ovako. Niin ikään Vantaan Energia, Turku Energia ja Lahti Energia ovat olleet mukana keskusteluissa.
Fennovoiman tarkoituksena on rakentaa Suomen kasvavaa sähköntarvetta varten uusi 1 000-1 800 megawatin ydinvoimala, jonka tuotannon tavoitellaan käynnistyvän 2016-2018.