Kova stressi saattaa aiheuttaa pysyviä vaurioita lapselle tai nuorelle, jonka stressin säätelyjärjestelmä ei vielä ole kunnolla kehittynyt.
Uusimpien tutkimusten mukaan ensimmäiset vauriot voivat syntyä sikiökaudella. Jos äiti kokee raskausaikana voimakasta stressiä, sikiön stressin säätelyjärjestelmä voi kehittyä ylivireäksi ja altistaa myöhemmällä iällä masennukselle ja kroonisille taudeille.
Aikuisen näkökulmasta mitättömältä tuntuva tapahtuma voi olla lapselle tai nuorelle sietämättömän raskas.
"Lapsilla tavallisia stressin aiheuttajia ovat siirtymävaiheet, kuten päiväkotiin tai kouluun meno. Normaalisti ne vievät kehitystä eteenpäin, mutta jos lapsen kuormitus on liian kova suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja taustalla on muita haavoittavia tekijöitä, siirtymävaiheet voivat olla ylivoimaisia", kertoi lääketieteen tohtori Linnea Karlsson lääketiedepäivillä maanantaina.
Riskiä lisäävät myös menetykset ja sairaudet. Vanhempien avioero ei sellaisenaan uhkaa lapsen kehitystä, vaan se, miten eroa käsitellään.
Turvattomassa kasvuympäristössä lapsi ei opi säätelemään tunteitaan ja käyttäytymistään. Pienen lapsen ajattelu on konkreettista ja hän tarvitsee aikuisten apua stressin säätelyssä. "Liian kovat arvot ja vaatimukset sysäävät lapsia tielle, jolla heillä ei ole riittävästi työkaluja stressin käsittelyyn", Karlsson varoitti.
Luokaton koulu tuottaa
psyykkisiä ongelmia
Linnea Karlssonin mukaan yhteiskunta, jossa pärjääminen vaatii hyviä sosiaalisia taitoja, on monille nuorille liian vaativa.
Hän on tehnyt väitöskirjan nuorten masennuksesta ja tutkinut nuorten mielenterveyden häiriöitä. "Luokaton koulu on lasten kehitykselle vahingollinen. Nuorisopsykiatrien hoitoon tulee paljon nuoria, joilla olisi hyvät oppimisen edellytykset, mutta ei riittävästi sosiaalisia valmiuksia selviytyä koulunkäynnistä", Karlsson kertoi.
Ympäristön lisäksi myös perimä ja temperamentti vaikuttavat kykyyn sietää stressiä.
"Lasten ja nuorten pitäisi oppia säätelemään ja puskuroimaan stressiä. Kasvuympäristöllä on tässä ratkaiseva merkitys. Varhaiset kiintymyssuhteet ja turvallinen ja johdonmukainen kasvuympäristö suojaavat lasta."
Tyttöjen ja poikien välillä on eroja stressin säätelyssä.
"Pojat ovat suoraviivaisempia. Tyttöjä esimerkiksi murrosiän alkaminen stressaa enemmän kuin poikia", Linnea Karlsson kertoi.
Äärimmäinen stressi on aina vahingollista.
"Ugandan lapsisotilaista 97 prosentilla on pitkittynyttä, traumaan liittyvää stressireaktiota, kun häiriön esiintyvyys eurooppalaisten nuorten keskuudessa on 1-3 prosenttia."