Kyläkoulujen arvostus on korkeammassa kurssissa kasvatustieteen laitoksilla kuin kuntien taloustoimistoissa. Tai näin on ainakin Kainuussa.
Oulun yliopiston Kajaanin opettajainkoulutusyksikön professori Esko Kalaoja tunnustautuu kyläkoulujen puolestapuhujaksi. Varsinkin useamman ikäluokan opettaminen ja yhdysluokat ovat Kalaojan mielestä kyläkoulun lahja ja haaste kasvatustieteelle.
"Yhdysluokan voima on eri-ikäisyys. Pienimmät oppivat vanhemmilta, ja vanhemmat oppivat ohjatessaan nuorempiaan. Samalla vanhemmat koululaiset tottuvat vastuun kantoon, mitä nykyään kaivataan", Kalaoja kuvaa.
Yhdysluokat muodostuvat vähäväkisen kylän kouluun kuin luonnostaan. Kalaoja muistuttaa, että kansainvälisesti tunnetuissa montessori- ja Jena-kouluissa yhdysluokkiin ja eri-ikäisopetukseen suorastaan pyritään. Näissä kouluissa oppimisryhmässä tulee olla koululaisia vähintään kolmesta ikäluokasta.
Yhdysluokat kiinnostavat kasvatustieteen tutkijoita kansainvälisesti. Koska yhdysluokat ovat leviämässä myös maamme yläasteille pienillä paikkakunnilla, kyläkoulujen kokemukset kiinnostavat myös opetushallitusta.
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö on mukana hankkeessa, jossa kehitetään paitsi yhdysluokkaopetusta myös koulun ja ympäröivän kyläyhteisön yhteistyötä. Pilottikouluja Kainuun lapsi -hankkeessa ovat Jormuan koulu Kajaanista ja Jumaliskylän koulu Suomussalmelta.
Kyläkoululta voi puuttua suuren kaupunkikeskustakoulun tarjoama oppiainetarjotin ja täysimittainen urheilusali, mutta vastapainoksi kylän keskipiste tarjoaa yhteisöllisyyttä. Myös koulun lähiympäristö tarjoaa Kalaojan mukaan valtavat mahdollisuudet tiedon hankintaan ja soveltamiseen.
Professori Kalaojan mukaan kyläkouluilla on merkitystä maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Jos kyläkoulut on onnistuttu kytkemään osaksi ympäröivän yhteisön kehittämistä, kylien aktiivisuus on lisääntynyt huomattavasti.
Ennen kyläkoulun johtajaopettaja johti puhetta niin kyläkokouksissa kuin metsästysseurassakin. Kalaoja kertoo, että kyläkoulun opettajan laaja yhteiskunnallinen rooli puhuttaa myös nykypäivän opiskelijoita. Kaikki opettajaksi opiskelevat eivät ole valmiita astumaan näihin saappaisiin.
"Yhä useampi opettajista asuu kylän sijasta lähimmässä kaupungissa tai kirkonkylällä, eivätkä he enää osallistu kylän arkeen samalla tavalla", Kalaoja kuvaa.
Opettajan aseman muutos on yksi syy siihen, ettei kansankynttilä enää yksin valaise kylän perukkaa. Kyläkoulu toimii nykyisin yhteistyössä muiden kylällä vaikuttavien tahojen kanssa. Koulun ovet myös avautuvat aiempaa herkemmin kylän omille osaajille.
Kyläkoulu-
tohtoreita luvassa
Kajaanin opettajankoulutusyksikkö kouluttaa kyläkoulujen henkilökuntaa. Hyviä kyläkoulukäytäntöjä viedään myös mieluusti koulurajojen ulkopuolelle. Ne kiinnostavat myös tutkimusta.
"Meillä on Kajaanissa kyläkouluihin liittyvä oma gradu- ja tohtoriopiskelijaryhmäkin", Kalaoja kertoo.
Professori Esko Kalaoja aloitti oman koulutiensä Vaalan Suutarinkylän koulussa. Muistot opettajista ja lapsuuden kouluympäristöstä ovat vieläkin lämpimät.
"Palaan aina turvalliseen lapsuuteen, kun ajan kyläkoulun ohi. Koulu on tosin ollut jo lakkautettuna jonkin aikaa."