Voimakas vuorovesi tai merivirta voi tuottaa puhdasta sähköenergiaa. Tuulivoimaloiden tekniikkaa muistuttavalla tavalla toimiva mylly jauhaa jo sähköä meren pohjalla Pohjois-Norjan rannikolla, Hammerfestin tien varrella Kvalsundissa. Maailman ensimmäinen vedenalainen vuorovesivoimala on tuottanut jo kolme vuotta sähköä kaupalliseen valtakunnanverkkoon.
Kvalsundin voimalassa on hyödynnetty tuulivoimaloista saatuja kokemuksia. Vuorovesi liikuttaa myllyn kymmenen metriä pitkiä siipiä ja generaattori muuttaa energian sähköksi, joka siirretään vedenalaista kaapelia pitkin sähköverkkoon.
Kvalsundin salmi on kapeimmillaan 400 metriä leveä ja sen merivirran nopeus korkeimmillaan 2,5 metriä sekunnissa. Voimala on kuitenkin sijoitettu paikkaan, jossa virtausta on vain 1,8 metriä sekunnissa, mikä helpottaa tekniikan ja rakenteiden kokeilemista.
Voimalan teho on 300 kilowattia ja tuotanto kattaa 75 kotitalouden vuotuisen tarpeen. Myöhemmin samaan salmeen suunnitellaan rakennettavaksi 20 uutta sähkömyllyä, jotka tuottaisivat sähköä 3 000 ihmisen tarpeisiin.
Noin 120 tonnia painava voimala seisoo merenpohjassa 20 metriä korkean jalustan päällä. Siipien välissä oleva napa kääntää ne aina virran kannalta parhaaseen kulmaan, mikä tehostaa voimalan käyttöä nousu- ja laskuvesien aikana. Kaikki kuluvat ja mahdollisesti rikkoontuvat osat on koottu yhteen moduliin, joka voidaan nostaa pintaan korjausta varten.
Vuorovesivoimalan kehittämisessä on yhdistetty pitkä kokemus tuuli- ja vesivoimasta sekä vedenalaisesta teknologiasta. Vuoroveden sisältämää energiaa lisää veden tiheys, joka on 800 kertaa suurempi kuin ilman, johon tuulivoima perustuu.
Vuorovesi nousee ja laskee lisäksi säännöllisesti noin 12 tunnin välein ja tunnetulla voimalla, mikä helpottaa suunnittelua sekä asennustöitä.
Kvalsundin salmi on luonnonkaunis ja tunnettu lohikaloistaan, joten Hammerfest Strøm -sähköyhtiö suunnitteli hankkeen yhdessä ympäristöntutkimuslaitosten ja ympäristöjärjestöjen kanssa, jotka myös seuraavat voimalan vaikutuksia pilottivaiheen aikana. Muita kumppaneita Det blå konsept -projektissa ovat muun muassa energiayhtiöt Statoil ja ABB sekä Tromssan, Altan ja Hammerfestin sähköyhtiöt.
Ympäristöselvitysten mukaan myllyn siivet pyörivät vedessä niin hitaasti, etteivät ne tapa kaloja. Niistä ei uskota olevan vaaraa myöskään salmessa uiville hylkeille tai valaille. Mylly on upotettu niin syvälle pohjaan, ettei se haittaa vene- tai laivaliikennettä eikä estä salmessa suosittua heittokalastusta tai juksaamista veneestä.
Ainoa ympäristörasite ovat voimalan valtavat jalustat, jotka ovat kuitenkin piilossa merenpohjassa.
Norjalaiset ovat laskeneet, että maassa on ainakin 60 paikkaa, joihin voitaisiin rakentaa kannattava vuorovesivoimala. Varsinkin saarten rajaamat kapeat salmet ovat paikkoja, joissa vuoroveden virtaus kiihtyy. Esimerkiksi Tromssan seudulla sijaitsevaan Kvalsundet-salmeen aiotaan sijoittaa 150-200 GWh:n vuorovesivoimala ensi vuonna.
Hydra Tidal Energy Technology AS -yhtiön kehittämä voimala toimisi samalla tekniikalla kuin Hammerfestin laitos.
Myös Luoteis-Venäjällä Murmanskin lähistöllä avattiin viime vuonna Kislogubskayn vuorovesivoimala, joka sekin on pilottiprojekti. Voimalan omistaa paikallinen energiayhtiö Kolenergo.