Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp), uusien tietojen mukaan pankkiveron käyttöönotto saattaa pahimmassa tapauksessa pienentää valtion verokertymää. Oletteko ollut tietoinen tästä lähinnä Nordeaan liittyvästä kokonaisvaikutuksesta?
– Pankkiveron tuottoa on korjattu sen mukaiseksi, mitä tiedot pankkien käyttäytymismuutoksista antavat olettaa. Eli hallitus on pienentänyt odotettavissa olevaa tuottoa ja on hyvin tietoinen pankkien liikkeistä.
Voiko uutta pankkiveroa pitää onnistuneena, jos se ei todellisuudessa lisää verotuloja? Jos Nordea ei pura järjestelyään, siitä voi tulevaisuudessa tulla merkittäviä verotappioita Suomelle.
– Pankkiveron tehtävänä on varautua tuleviin rahoitusmarkkinakriiseihin ennalta, jotta ei tarvitse kesken kriisin turvautua veronmaksajien kukkaroon. Tämä tarve ei sinänsä ole minnekään hävinnyt.
Nordean mukaan lainsäätäjiä varoitettiin pankkiveron mahdollisista seurauksista. Eikö varoitusta otettu vakavasti, vai jätettiinkö se jostain syystä tietoisesti huomiotta?
– Keskustelua on koko ajan käyty eri tahojen kanssa ja päätökset on tehty harkiten.
Finanssialan Keskusliiton mukaan Suomen pankkivero on noin kaksi kertaa kireämpi kuin EU:n yhteisen kriisirahaston kartuttamiseksi suunniteltu taso. Miksi verosta tehtiin näin kireä, vaikka Suomen pankkisektori on kunnossa?
– Kriisinhoito edellyttää riittävän mittavaa rahastoa. Tuleviin kriiseihin olisi ollut helpompi varautua alemmallakin verotasolla, jos päätökset verosta olisi tehty ajoissa. Edellinen hallitus ei kuitenkaan veroa säätänyt.
Miten kommentoitte Nordean verojärjestelyä kokonaisuutena, onko se mielestänne eettisesti hyväksyttävä ratkaisu?
– Verokilpailu maiden välillä voi joskus johtaa rumiin lopputuloksiin. En pidä oikeana sitä, että aina yritetään mennä siitä, missä aita on matalin.
Ministeri Urpilainen vastasi pankkiveroa koskeviin kysymyksiin keskiviikkoiltana sähköpostitse.