Japanilainen sushi on kevyt ja trendikäs herkkuruoka, jonka valmistuksessa käytetään raakaa kalaa.
"Raaka kala, paha kala", julisti Mato-Allina tunnettu sosiaalineuvos Alli Vaittinen-Kuikka 50-luvulla taistellessaan kansantaudiksi levinnyttä lapamatoa vastaan.
Voiko sushista saada lapamadon?
Kalatautitutkija, eläinlääkäri Perttu Koski Eviran Oulun toimipaikasta kertoo, että riski on olemassa, jos sushin valmistuksessa käytetään raakaa madetta, haukea, ahventa tai kiiskeä.
Suolaaminen ei poista riskiä. "Suolaa pitäisi käyttää niin paljon, että kalat olisivat supertönkköjä. Ei sellaisia kukaan söisi."
Lapamato on ihmisen loinen, jonka väli-isäntänä ovat kalat. Lapamadon toukkia on Suomessa löydetty pistokokeissa muutamasta prosentista makean veden petokaloista.
"Koska lapamato on perinteinen Karjalan kansalliseläin, tutkimme sen yleisyyttä Kuhmossa haukiuistelukisoissa saaduista 200:sta hauen perkeistä, mutta yhdestäkään ei löytynyt toukkia", Perttu Koski kertoo.
Laboratoriotilastojen mukaan lapamato todetaan Suomessa noin paristakymmenestä ihmisestä vuodessa. "Se on lähes kadonnut, mutta saattaa yleistyä sushikulttuurin laajenemisen myötä."
Perttu Koski syö itsekin sushia, mutta käyttää ruokaan siikaa tai kirjolohta, jotka eivät toimi väli-isäntänä. "Lapamato ei ehkä tykkää niistä, tai ne eivät uiskentele rantavesissä, joissa loiset viihtyvät."
Merikaloissa ei yleensä ole lapamatoa, mutta vähäsuolaisen Perämeren kaloissa loistartunta on mahdollinen.
Blinikauden aikana on hyvä muistaa, että lapamadon voi saada myös mateen, hauen, ahvenen tai kiisken mädistä. Toukat kuolevat, kun mäti laitetaan vähintään vuorokaudeksi -18 asteen pakkaseen. Kotipakastimeen mäti on parasta laittaa pieninä annoksina, sillä kilon klöntti ei ehdi vuorokaudessa jäätyä kauttaaltaan.
Iljettävä mato voi elää ihmisen suolistossa parikymmentä vuotta ja kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi. Samalla isännällä voi olla useita matoja yhtä aikaa.
Kestättekö kuulla, mitä mato voi tehdä pahaa-aavistamattomalle isäntäraukalle? Se voi mönkiä mahasta ylös nieluun ja kurkkia kitarisojen takaa vaatimassa lisää purtavaa!
Ahne lapamato elää isännän ravinnolla ja aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, yleistä huonovointisuutta, anemiaa ja näivetystautia. Mato häädetään lääkkeillä.
Ihmisen lisäksi lapamato kelpuuttaa isännäkseen myös saukon, suden, karhun, kissan, koiran tai ketun.
Matoa voi siis olla yhtä hyvin sushissa kuin susissa.