Kalevan juttutuvassa päivitellään ihmisiä, jotka kulkevat ilman pipoa tai muuta päähinettä pakkasella.
Millaisia vaikutuksia on avopäin kulkemisella pakkasella on, kylmäasiantuntija, professori Hannu Rintamäki Oulun työterveyslaitokselta?
Lievin vaikutus on tietysti se, että paljas pää tuntuu pakkasessa epämiellyttävältä.
Vakavampia asioita ovat paleltumat ja lämmönhukka. Korvalehdet ovat paleltumille herkin osa, koska niissä verenkierto on vähäistä. Ne ovat myös kummaltakin puolelta irrallaan kehosta, eli lämpöä hukkaantuu molemmilta puolilta. Pipo suojaa korvanlehteä tehokkaasti ja vetää sen päätä myöten.
Vaikka paleltuma ei uhkaisikaan, menetetään pään kautta paljon lämpöä. Pään verisuonisto ei supistu kylmässä, kuten esimerkiksi käsissä ja jaloissa. Jos ollaan muuten kunnolla pukeutuneita, mutta jätetään pää paljaaksi, voi pään kautta haihtua noin 80 prosenttia lämmöstä. Pään kautta lämpöä hukkaamalla on kuitenkin aika vaikea jäädyttää koko kroppaa kalikaksi, eli lämpövaje vain kasvaa, kun päätä ei suojata kunnolla.
Jos on esimerkiksi sijoittanut hyvään untuvatakkiin, mutta jättää pään paljaaksi, menetetään hyvien varusteiden etu.
Kaupunkilegenda aivonsa jäädyttäneestä mopoilijasta tai laskettelijasta ei siis pidä paikkaansa?
Niin nopeasti päätä ei pysty jäähdyttämään, että pää olisi jäässä ja muu ruumis lämpimänä. Pään ja keskivartalon verenkierto ovat yhtä ja samaa pakettia, joten pää pysyy sisäosistaan suunnilleen yhtä lämpimänä kuin kehon muutkin sisäosat. Ehkä tällaista voisi ääriolosuhteissa tapahtua koko ruumiin jäähtyessä, mutta sitten puhutaankin jo eri asiasta.
Onko pelkät korvat suojaava panta turha kapistus?
Panta ei ole aivan turha, sillä se suojaa paleltumaherkät korvalehdet ja litistää ne pipon tavoin päätä myöten. Panta on piposta seuraava vaihtoehto, eli parempi panta kuin ei mitään. Pannalla ei voi kuitenkaan vaikuttaa pään lämmönhukkaan.