Voiko ho­pea­ve­den an­ta­mi­nen lap­sel­le olla rikos? Kes­kus­tan po­lii­tik­ko teki tut­kin­ta­pyyn­nön asiasta po­lii­sil­le

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on pyytänyt poliisia selvittämään, onko Ylen haastattelema, hopeavettä lapselleen antanut nainen syyllistynyt rikokseen. THL:n professorin mukaan kyse voi olla myös siitä, ettei hopeaveden haittoja ole tarpeeksi selvitetty.

Hopeavettä käyttävät uskovat sen toimivan antibiootin tavoin nautittuna.
Hopeavettä käyttävät uskovat sen toimivan antibiootin tavoin nautittuna.

Hopeaveden käyttöä koskeva keskustelu on saanut uusia kierroksia.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) kertoi perjantaina lähettämässään tiedotteessa tehneensä poliisille tutkintapyynnön Ylen Spotlight- ja Mot-ohjelmissa (19.11. ja 27.11.) haastatellusta naisesta, joka kertoo laittavansa hopeavettä lapsensa tuttipulloon. Nainen perustelee tapaa sillä, että lapsi pysyisi terveenä.

Ohjelmissa toinen nainen kertoo antavansa lapsilleen muutaman tipan hopeavettä vaihtoehtona antibiooteille, kun nämä ovat sairaita.

Kärnä kertoo tiedotteessaan, että hän on pyytänyt poliisia selvittämään, onko hopeavettä lapselleen juottanut nainen syyllistynyt pahoinpitelyyn.

– On järkyttävää, että tällaiseen ei puututa tiukemmin, Kärnä kirjoittaa.

Ylen ohjelma käynnisti kohun

Ylen Spotlight-ohjelman julkaisun jälkeen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti, että hopeavettä ei ole tarkoitettu juotavaksi. THL:n mukaan pienetkin säännöllisesti otetut määrät voivat johtaa myrkytykseen, koska hopea poistuu elimistöstä hitaasti.

Pieniä, satunnaisesti saatuja hopeamääriä elimistö sietää.

Myrkytys voi muun muassa aiheuttaa sinisenharmaata ihoa, mahakipua, allergiaa tai neurologisia oireita.

EU-komission asetuksen mukaan kolloidinen hopea ei ole tarkoitettu elintarvikkeeksi, ja sekä THL:n että Fimean mukaan sen parantavista vaikutuksista ei ole näyttöä.

THL:n mukaan hopeavettä on markkinoitu kuluttajille virheellisesti sairauksia hoitavana aineena, ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on puuttunut hopeaveden markkinointiin.

Voiko olla rikollista?

Voiko hopeaveden antaminen lapselle olla kuitenkin rikollista?

THL:n tutkimusprofessori Matti Vilukselan mielestä kyse voi olla siitä, että ollaan harhaanjohtavan mainonnan tietojen varassa eikä hopeaveden haitoista ole aiemmin otettu tarpeeksi selvää. Julkinen keskustelukin on käyty pitkälti Ylen ohjelmien julkaisun jälkeen.

Valistus on Vilukselan mukaan ensisijainen toimi, jolla vaikuttaa hopeaveden käyttöön. Vastuuta vanhemmilla hänen mielestään kuitenkin on erityisesti siinä vaiheessa, kun tietoa uhmataan tietoisesti.

– En ole juristi, mutta minusta se kuulostaa kriminalisoitavalta asialta, jos viranomaisohjeet ja tieto eivät vaikuta tähän toimintaan. Näkisin, että lapsen terveys on oikeasti vaarassa, Viluksela sanoo Lännen Medialle.

Hän ei itse hyväksy hopeaveden antamista lapselle ja toteaa, että lapsen elimistö on aikuista herkempi eri aineille.

Puoskarilakia valmisteltu myös Suomessa

Mikko Kärnä viittaa myös Uuden Suomen blogissaan siihen, että Suomessa pitäisi saada voimaan vaihtoehtohoitoja säätelevä, niin sanottu puoskarilaki.

Puoskarilaki on ollut voimassa Ruotsissa, ja Suomessakin on 2000-luvulla vastaavaa valmisteltu. Ylen vuonna 2016 julkaiseman jutun (30.1.) mukaan valmistelu ei kuitenkaan ole toistaiseksi edennyt, vaikka luonnoskin on olemassa.

Lakiluonnoksen valmistelussa on ollut mukana Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri
Hannu Lauerma.

Lauerman mukaan Suomessa valmisteilla ollut laki on kuitenkin erilainen kuin naapurimaassa. Hän kertoo, että Suomessa valmisteilla ollut laki velvoittaisi tietyissä erityistapauksissa, että lääkäri kertoisi uskomushoitoja harkitsevalle muista hoitovaihtoehdoista.

– Pitäisi olla lääkäri informoituna, joka antaa lääketieteellisen tiedon siitä, mitä hoitoja tarvittaisiin. Tämä koskisi lapsia, kehitysvammaisia, psykoottisesti sairaita ihmisiä, syöpätapauksia ja sikiöturvallisuuden vuoksi raskaana olevia naisia, sanoo Lauerma.

Lauermasta puoskarilaille olisi käyttöä, koska hänen mukaansa Suomessa noin 1-2 prosenttia vakavasti sairaista hoidattaa itseään pelkillä vaihtoehtoishoidoilla, joista osalla voi olla vakavia, joskin harvinaisia haittavaikutuksia. Hyödyistä on hänen mukaansa vähän näyttöä.

– Sinänsä vaihtoehtohoidoiksi kutsuttuja hoitoja ei kukaan ole kieltämässä, koska ne tarjoavat ihmisille kontakteja ja lohtuja, ja saattavat siten olla tietyin osin hyödyllisiäkin.