Voi Kreikka minkä teit.
Kreikkalaiset kuvittelevat, että he selviävät veloistaan puhumalla. Semantiikka on ylevä, mutta turha taitolaji, kun kirstunpohja on mennyt rikki.
Kreikkalaiset kokevat, että aputroikan ehdot ja säästöpolitiikka on vain keino rangaista heitä, ei auttaa.
Kreikan poliittisen järjestelmän mädäntyneisyys on koko euroalueen hammassärky. Draama on muuttunut päättymättömäksi tragediaksi.
Ongelma on siinä, että jos olet pankille velkaa kymmenen tuhatta euroa, etkä pysty maksamaan, olet vaikeuksissa. Jos sitä vastoin olet velkaa sata miljoonaa euroa, etkä pysty maksamaan, pankki on vaikeuksissa.
Kreikkalaiset yrittävät parlamenttivaaleissa ratkaista uudestaan, haluavatko pysyä euroalueessa vai ei. Poliittisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävä ratkaisu näyttää vaikealta. Katsomossa on mennyt säälin puolelle, eikä Kreikasta kantautuva huuto hetkauta, muuta kuin suomalaisturisteja lomakohteissa seuraavana nälvintänä.
EU-komissiossa ja rahamarkkinoilla valmistaudutaan täyttä päätä Kreikan euroeroon niin, että se tapahtuisi mahdollisimman vähin vaurioin.
Kreikkalaiset ovat muiden päänsärky, mutta Espanja on todellinen painajainen. Siellä on tehty kovia leikkauksia, mutta protestiliike 15-M panee kaikin keinoin vastaan. Ongelmat ovatkin mittavat, työttömyys 25 prosenttia ja nuorisotyöttömyys yli 50 prosenttia. Ei käy kateeksi.
Ranskan presidentinvaalit sotkivat pahasti vakauden nimissä tiukan talouskurin, säästöjen ja rakennemuutoksen nimiin vannovien euron pelastajien mielenrauhan. Paneeko Ranska hyrskyn myrskyn niin, että edessä ovat vielä kaoottisemmat näkymät.
Äänenpainot Ranskassa muuttuivat uuden presidentti François Hollanden myötä. Hän jatkaa vaalikampanjaa, sillä sosialistien pitäisi saada voitto kesäkuun parlamenttivaaleissa.
EU:n talouskriisi on velkakriisi, mutta Hollande vannoo kasvustrategian nimeen Italian pääministeri Mario Montin säestäessä.
Vaivalla neuvoteltu EU:n taloussopimus painottaa talouskuria, säästöjä, leikkauksia, tasapainoa, alijäämien hallintaa ja sanktioita sopimuksen rikkojille. Tavoitteena on estää Kreikan kaltaisten katastrofien syntyminen.
Eurooppa on tarkkaillut, miten Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti François Hollanden yhteistyö alkaa.
Saksalaiset sanovat, että puu tarvitsee hyvän maaperän kasvaakseen. Ranskalaiset vastaavat, että puu tarvitsee kasvaakseen myös vettä. Vettä eli elvytystä tarvitaan, mutta mistä sitä löytyy ja paljonko riittää.
Hollande sai ajatuksilleen tukea G8-maiden kokouksesta, jossa Eurooppaa kehotettiin panemaan taloutensa kuntoon.
Merkel on näyttänyt nyrpeää naamaa, kun presidentti Barack Obama tarjosi EU-maille neuvonantaja-apua talouskriisin hoidossa.
Siltä suunnalta ei kaivata neuvoja, sillä Yhdysvallat voisi suitsia ensin oman velkataloutensa ennen kuin heristää sormea muille.
EU-johtajat kokoontuvat keskiviikkona pohtiman EU:n taloutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Hollande tarjoilee illallisella AAA-maiden inhoamia eurobondeja. Euromaiden takaamien joukkovelkakirjalainojen pelätään johtavan Suomen kavahtamaan tulonsiirtoautomaattiin pohjoisesta etelään.
EU:n joukkovelkakirjojen ja EKP:n setelipainon vauhdittamisen lisäksi katse on kääntynyt EU:n rakenne- ja sosiaalirahastoihin, joista halutaan varoja eurooppalaisen kasvustrategian toteuttamiseen.
Kauhuskenaariossa talouskurisopimus murenee saman tien, kun tiedossa on helppoa rahaa.
Pienellä Suomella riittää huolia ilman EU:n talouskriisiä ja etelän kuhnureita. Työelämää ryydittävät yt-neuvottelut ja irtisanomiset. Murros on tuonut pysyvän epävarmuuden.
Suomi ei kaipaa huojuvaa taloa, vaan perustusten vankistamista.