Maailmanjulkkikseksi pääsee, kun hölmöilee väärässä paikassa väärään aikaan. Nuoren suomalaismiehen yritys napata Pääsiäissaarten patsaalta pala korvaa matkamuistoksi päätyi maailmanluokan uutiseksi. Esimerkiksi BBC:n internetsivulla siitä kerrottiin yhtä näkyvästi kuin Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien tapaamisaikeista.
Mitä mies ikinä onkin patsaan juurella ajatellut, niin ei ainakaan seurauksia.
Mutta chileläisten ja muidenkin kiukku on helppo ymmärtää. Jos jokaisella turistilla on taltta taskussaan, ei patsaista pian ole mitään jäljellä. Berliinin muuri taitaa olla ainoa maailmanluokan nähtävyys, joka tietoisesti ja tarkoituksella on vasaroitu maan tasalle.
Maailmanperintökohteiden tarkoituksena ei todellakaan ole päätyä palasina kirjahyllyihin.
Yhtä hölmöilyä ei ehkä kannata liikaa yleistää, mutta jotain tämäkin tapaus kertoo siitä, millä tavalla turisti voi ympäristöönsä suhtautua. Alkeellisinkin kulttuurinen ymmärrys voi kadota. Eräänlaista vahingoittamista on sekin, kun kirkkoihin, moskeijoihin tai temppeleihin saapastellaan täysin sopimattomissa asuissa, ikään kuin paikallisilla käytöstavoilla ei olisi mitään väliä. Kyllä niillä on - aina ja kaikkialla.
Maailma kutistuu, mutta ei se yksinkertaistu. Kun kulttuurinen taju pettää, käsillä on ongelmia, ja väärinkäsitysten kasautumisella voi olla karujakin seurauksia.
Yllättävää puolestaan voi olla se, millainen uutinen saattaa lähteä maailmanlevitykseen. Ehkä on hyvä, että tiedonvälityksen nopeus ja globaalisuus ei ollut nykyisellä tasolla 1980-luvulla, kun silloinen ulkoministeri Paavo Väyrynen hyppäsi Pekingissä hevospatsaan selkään.