Suomen eduskunnan on määrä päättää lisäydinvoimasta vielä tämän kevään aikana, viimeistään ennen juhannusta.
Ei ihme, että keskustelu velloo voimakkaasti puolesta ja vastaan. Itse kuulun niihin, jotka eivät voi käsittää, miten ihminen voi synnyttää ylipäätään jotain näin elämää tuhoavaa.
Pari viikkoa sitten ilmestynyt Helsingin Sanomien Kuukausiliite herättelee lukijoitaan vahvasti. Liitteen kannessa on neandertalinihminen, jonka elinkausi alkoi noin 250 000 vuotta sitten. Aika on niin suuri, ettei sitä pysty oikein edes ymmärtämään. Kyseessä on yhtä pitkä aika, jonka ydinjätehaudan tulisi kestää, jotta sen radioaktiivisuus laskisi samalla tasolle kuin luonnossa olevan uraanikaivoksen.
Poliitikkomme joutuvat siis tekemään todella kauaskantoisia päätöksiä. Tuntuu, kuin elettäisiin vain oman elinkaaren kattavaa aikaa, eikä uhrattaisi lainkaan ajatusta sille, että nämä päätökset saattavat olla koko Telluksen loppu.
Jos Fennovoima, Teollisuuden Voima tai Fortum saavat luvan vielä seuraavan ydinlaitoksen rakentamiseen, on edessä ratkaisu päättää, miten ydinjätteen loppusijoittaminen tapahtuu. Suunnitelmat viittaavat Olkiluotoon, johon on jo louhittu huoltotunnelit 400 metrin syvyyteen.
Siellä toivotaan jätteen säilyvän sen seuraavat 250 000 vuotta, jona aikana Suomen yli saattaa kasvihuoneilmiöstä huolimatta kulkea yli parikin jääkautta. Suomen lain mukaan jätteen hautaamisen edellytys on, että seuraava 10 000 vuoden aikana merkittäviä määriä radioaktiivisuutta ei pääse luontoon, mutta mikään lakipykälähän ei pysty takaamaan turvallisuutta oikeasti. Sitä paitsi tuo 10 000 vuotta on vain murto-osa 250 000 vuodesta.
Seikka, mistä ei myöskään ole paljoa puhuttu, on raha. Ydinjätteen loppusijoitus ei ole ilmaista, ja tietysti laskun maksamme me, sähkönkuluttajat, halusimme ydinenergiaa tai emme. Kuukausiliitteen artikkelin mukaan loppusijoitusrahastoon on jo kerääntynyt 1,8 miljardia euroa, joka on kerätty sähkölaskuista. Rakenteilla oleva Suomen viides laitosyksikkö, Olkiluoto-3, on viivästynyt peräti kolme vuotta ja tuonut arviolta 2,3 miljardin euron lisäkulun. Oli raha yksityistä eli ei, jonkun pitäisi ottaa möhläyksestä opiksi.
Turhaan me ydinvoimaloiden vastustajat emme ole huolissamme. Voimaloissa käytetty polttoaine on vuoden kuluttua reaktorista poistamisen jälkeen niin vaarallista, että tulitikkuaskillinen riittää tekemään Päijänteen vedestä juomakelvotonta. Jokainen toimiva ydinvoimala tuottaa tätä jätettä rekkalastillisen vuodessa.
Jo maalaisjärkikin sanoo, ettei näillä tiedoin ydinvoiman käyttö ole järkevää. Se on suorastaan häpeällistä ja ainakin vähintään moraalisesti rikollista. Tavanomaiseksikin ympäristörikokseksi luokitellaan tapaus, jossa yksiselitteisesti vahingoitetaan tai pilataan luontoa ja elinympäristöä.
Voitaisiinko ajatella, että radioaktiivisen jätteen pudottaminen peruskallioon on mittaamaton ympäristörikos, sillä ydinjäte pakataan kuparikapseleihin, joiden kestävyyttä ei voida edes tietää 250 000 vuoden päähän. Niin kauan kun jätteen neutraloimiseksi ei ole keksitty mitään keinoa, pitäisi ydinvoiman käyttö kieltää ja heti.
Surulliseksi asian tekee se, että vaikka me suomalaiset kuinka päättäisimme luopua ydinenergiasta ja saisimme tilalle puhtaita vaihtoehtoja, on maailmassa jo olemassa 443 ydinreaktoria ja suunnitteilla 53 lisää. Maapallon kohtalo ei näytä hyvältä.