Monet ovat kysyneet, voitaisiinko poikaset palauttaa syntymäkotiin. Se ei mielestäni ole enää mahdollista, vaikka se olisi ilman muuta ollut paras ratkaisu. Olemme olleet palautuksen suhteen hälytysvalmiudessa useita päiviä, mutta Ainosta ei ole saatu kuvaa 14.5. jälkeen, vaikka liiketunnistin pesällä on ollut koko ajan päällä. Myöskään maastokäynneillä emme ole nähneet Ainosta merkkiäkään.
Väinö sen sijaan ei ole poistunut pesäalueelta, vaan käy pesällä päivittäin. Viimeksi se ihmetteli tyhjää pesää 17.5. keskiviikkoaamuna kello 7.34.
Olen aina ollut siinä uskossa, että naaraslinnun kiintymys pesään ja poikasiin on koiraan kiintymystä voimakkaampi. Pidänkin hyvin mahdollisena, että Aino ei ole enää joukossamme. Väinön tilanne on kuitenkin lohdullinen. Se on elossa ja voi kasvattaa vielä monta kotkapoikuetta. Mutta näihin poikasten tulevaisuuteen se ei voi enää vaikuttaa. Isänsä hoidossa pariviikkoiset poikaset, jotka eivät osaa vielä repiä itse ruokapalasiaan, ovat tuomittuja kuolemaan.