Oulu Vanha 9000 watin ilmastointilaite hurisee kulmauksessa kuin viimeistä päivää.
Syytä onkin, sillä kohta tässä salissa virtaa hiki. Ennen vanhaan Toppilan Mallastiellä pantiin olutta, nyt vuokralainen eli Oulun Karateseura on kunnostanut itselleen toimintatilat.
Karaten sijasta salissa valmistaudutaan ankaraan koitokseen. 16 osallistujaa on valmiina tekemään kahvakuulalla mahdollisimman monta toistoa 20 minuutin aikana.
Ensimmäiset kymmenen minuuttia tempauksella, sitten toinen puolisko rinnallevedon ja työnnön yhdistelmällä - molemmilla tyyleillä käsi suoraksi.
"Onnea ja menestystä kaikille. Saa huutaa, jos tekee kipeää", ilmastointilaitteen kanssa samaan kulmaukseen tilaa raivannut mies ilmoittaa.
Miehellä lukee rintamuksessa Finland ja sen alla on kahvakuulan kuva. Hän on Ari Kaikkonen ja kaikesta päätellen alan miehiä. Kaikkonen hypistelee edessään olevaa 24 kilon kuulaa.
Suurin osa osallistujista on Karateseuran jäseniä. Seura on toista vuotta pitänyt kahvakuulaa yhtenä harjoittelumuotonaan.
"Jos äiti onnistuu, niin koko perhe saa taulutelevision", mies kulmasta murjaisee juuri ennen starttia.
Täällä on tyytyminen kunniakirjaan ja mikä tärkeintä: itsensä ylittämiseen. Jokainen on valinnut kuulan koon voimiensa mukaan.
On aika nostaa seinäkello pöydälle. Sekuntiviisari kipittää sopivaan kohtaan ja kisan ylituomariksi komennettu kahvakuulayrittäjä Tuomo Kilpeläinen ilmoittaa, että aika alkaa nyt.
Kestävyyttä ja kanttia
No, johan on helppoa. Melkein minuutti kulunut ja salissa voisi kuulla hiiren piipityksen.
Sitten se alkaa, sieltä sun täältä voimistuvana äänenä: puuh, puuh, puuh. Kahvakuulan yhtäjaksoisen ylös ja alas tapahtuvan veivaamisen tulos: raskas hengitys ulos.
Nostelijoista saattaa tuntua siltä, että minuutit matelevat eteenpäin. Ainakin kasvot punoittavat kuin ujolla koulupojalla.
"Paljonko? Tä?", rautapalloa vikkelästi liikuttava Juha Pulkkinen kysyy laskijaltaan.
Moni luulee, että tämä on voimalaji. Kyseessä on kuitenkin yhtä lailla kestävyys- ja tekniikkalaji. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä se, mitä Kaikkonen näki Latviassa.
"50-kiloinen nainen teki 16 kilon kuulalla kymmenessä minuutissa 230 toistoa."
No, eipä voimasta haittaakaan ole.
Kokoelma irvistyksiä
Pöydällä makaava seinäkello on kiirehtinyt seitsemän minuuttia eteenpäin. Kollektiiviseen puuskutukseen sekoittuu jo rykimistä.
"Onko se toinen kymmenen minuuttia kevyempi", vitsiniekka laidasta heittää.
Ei taida olla. Kun kymmenen minuuttia eli tyylin vaihto lähestyy, mohikaanihiuksinen Ville Autio irvistää kuin kauhuelokuvan tähti.
Pulkkisen harmaa paita on puolestaan niin hiessä, että pyykkikoneeseen ei kannata samaan aikaan tunkea mitään muuta. Karateseuran puheenjohtaja Mika Alamaula sulkee silmänsä ja pyyhkii rasittuneen näköisenä hikeä otsaltaan.
"Pysähtyikö se kello", Alamaula kysyy.
Ei pysähtynyt, sillä 20 minuuttia alkaa olla täynnä.
"Menee, menee, vielä loppukiri", joku uhoaa.
Ne kirivät, jotka pystyvät. Ähinä ja puhina muuttuvat ärinäksi ja örinäksi, kunnes ylituomari Kilpeläinen karjaisee vapauttavan tiedon.
Hetken hiljaisuus, kiitos.
Kieli kitalaessa
Oululainen Jaana Madetoja teki 12 kilon kuulalla yhteensä kunnioitettavat 295 toistoa.
"Enempään en olisi pystynyt. Positiivinen yllätys, että jaksoin noin hyvin. Tämä oli tällainen pieni itsensä voittaminen", Madetoja kuvailee.
Nainee sanoo olevansa perusliikkuja, joka on löytänyt kahvakuulat tuttunsa kautta.
"Sen ansiosta olen voinut jättää kuntosalilla käynnin kokonaan."
Myös Kaikkonen ylitti tavoitteensa. Hän ahersi 24 kilon mötikän suoralle kädelle 274 kertaa.
"32 kilossa olisi ollut jo kolmasosa lisää, enkä olisi pystynyt tekemään sarjaa laskematta kuulaa välillä maahan. 16 kilolla tämä olisi sen sijaan ollut ihan puhtaasti kestävyysurheilua."
Entinen jalkapallotuomari Juha Pulkkinen on innokas kuntourheilija. Hän osaa arvioida, mihin 20 minuutin rypistystä voisi mahdollisesti verrata.
"Tämä vastasi sellaista kuuden seitsemän kilometrin täysivauhtista maastojuoksua. Syke nousee koko ajan", 419 kertaa 16 kiloa päänsä päälle pökännyt Pulkkinen näkee.
Eli kävi ihan kunnon urheilusta?
"Ihan hirveää. Kieli tarttui kitalakeen kiinni."