Ulkomaisilla asianajotoimistoilla oli ratkaiseva merkitys siinä, että Suomen tekemä Kreikan vakuussopimus salattiin.
Lainsäädäntöneuvos Seppo Tannisen mukaan valtiovarainministeriön (VM) päätös salata sopimus perustui ulkomaisten asianajotoimistojen arvioon Suomen julkisuuslainsäädännöstä.
– Kreikkalaiset pankit halusivat ulkopuolisen arvion. Rahoitusmarkkinoilla salaisuus on kaiken lähtökohta, Tanninen sanoi keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on yleistä kansainvälisissä sopimuksissa. Suomea järjestelyssä edusti brittiläinen asianajotoimisto Linklaters.
Ministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen mukaan lakitoimistoille toimitettiin englanninkielinen versio Suomen julkisuuslain keskeisistä kohdista. Toimistot suosittivat sopimuksen salaamista.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi kuitenkin tiistaisessa ratkaisussaan, että tulkinta oli väärä.
VM joutui julkaisemaan koko sopimuksen lukuun ottamatta sopimuskumppanipankkien nimiä. Ministeriössä harkitaan nyt myös Espanjan vakuussopimuksen julkistamista.
"Kreikkalaispankit tiesivät riskit"
Lainsäädäntöneuvos Tytti Noras kertoi, että kreikkalaispankit tiesivät sopimuksen voivan päätyä julkiseksi oikeuden päätöksellä.
– Pankit halusivat pitää sopimuksen salaisena niin pitkään kuin mahdollista.
Hetemäen mukaan valtiovarainministeriön kädet olivat sidotut aina KHO:n ratkaisuun asti. Vasta oikeuden ratkaisun kautta ministeriö sai pitävän viitteen siitä, miten lakia kuuluu tulkita.
– He (kreikkalaispankit) olivat tietoisia riskistä. Totta kai me toimimme oikeuden tekemän päätöksen perusteella.
– Vaihtoehto olisi ollut se, että sopimusta ei olisi syntynyt ollenkaan, myös Tanninen perusteli.
Koko sopimuksen julkistuksen jälkeen eniten kysymyksiä on herättänyt se, miksei sopimuksessa puhuta vakuuksista. Hetemäki perusteli tätä sillä, että vakuusjärjestely on yleisluontoinen eikä juridinen termi.
Kreikan valtio ei hänen mukaansa voinut olla osallisena sopimuksessa. Kreikan velkakirjoissa on lausekkeita, jotka kielsivät vakuuksien antamisen. Jos näin olisi tehty, joukkovelkakirjojen omistajat olisivat voineet vaatia velkakirjojensa laittamista maksuun heti.
Vakuusrahat tuottaneet huonosti
Jos Kreikka ei selviydy lainoistaan, Suomen on laskettu saavan omansa pois vakuusrahoista. Suomen lainaosuus Kreikka-paketissa on 2,2 miljardia euroa. Tarkoitus on kerätä tämä summa kasaan Kreikan sijoitetuista vakuuksista eli arvopapereista saaduilla tuotoilla seuraavien 30 vuoden aikana.
Vakuuksia on sijoitettu noin 880 miljoonalla eurolla Suomen, Ranskan, Itävallan ja Hollannin velkakirjoihin, joista Suomen velkakirjoja on lähes 40 prosenttia. Vakuuksia voidaan sijoittaa viiden korkeimman luottoluokituksen saaneen euromaan velkakirjoihin. Sijoituksista päättää Suomen valtiokonttori, ja tuottoja säilytetään suuren kansainvälisen pankin lontoolaisella tilillä.
Velkakirjojen koroista saadut tuotot ovat toistaiseksi pysyneet hyvin matalalla yleisen alhaisen korkotason vuoksi. Hetemäen mukaan vuosituotto on noin 0,5 prosenttia, kun tavoite oli kolme prosenttia. Hän korostaa, että lukuja pitää katsoa pitkällä aikavälillä.
– Tuotot ovat olleet turvallisissa papereissa hyvin matalia. Pitkällä tähtäimellä kolmen prosentin korko ei ole epärealistinen, mutta tällä hetkellä on.