Suomen talouden kasvu alkaa valtiovarainministeriön mukaan vahvistua vuoden loppua kohti. Kokonaistuotannon kasvu nopeutuu keskiviikkona julkistetun suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna 1,6 prosenttiin, kun bruttokansantuote viime vuonna kasvoi 0,7 prosenttia.
Valtiovarainministeriö arvioi talouskasvun vauhdittuvan ensi vuonna takaisin talouden pitkän ajan kasvuvauhtiin eli runsaaseen 3 prosenttiin. Tämän vuoden kasvuennuste on sama kuin ministeriön marraskuun suhdannekatsauksessa.
Kokonaistuotannon kasvu vauhdittuu valtiovarainministeriön mukaan kansainvälisen talouden elpyessä. Suomessa kokonaistuotannon väheneminen viime keväänä jäi katsauksen mukaan lopulta lyhyeksi notkahdukseksi.
Laskukausi oli koko Euroopassakin lievempi kuin Yhdysvalloissa. Euroalueen kasvuksi kansantalousosasto arvioi tänä vuonna noin 1,5 prosenttia.
Kansainväliseen talouteen kohdistuneet pahimmat uhkakuvat eivät näytä toteutuneen ja odotukset talouskehityksen käänteestä parempaan ovat katsauksen mukaan voimistuneet.
Suurin epävarmuus liittyy Yhdysvaltain kehitykseen, sillä korkea velkaantuneisuus ja vaihtotaseen suuri alijäämä jatkuvat yhä. Japani ei näytä pääsevän kasvuun ja maan kokonaistuotanto supistuu myös tänä vuonna.
Yhdysvaltain talous on katsauksen mukaan ohittamassa aallonpohjan ja kasvu käynnistynee viimeistään vuoden jälkipuoliskolla.
Kokonaistuotannon kasvu jää tänä vuonna prosenttiin, mutta nopeutunee ensi vuonna tuntuvasti, arvioidaan suhdannekatsauksessa. Sitä nopeuttaa aiemmin päätetttyjen elvytystoimien vaikutuksen tuntuminen täydellä voimalla.
Suomessa paluu kasvu-uralle on katsauksen mukaan ollut toistaiseksi hidasta ja epävarmaa. Talouden perustekijät ovat kansantalousosaston mukaan kuitenkin hyvällä mallilla ja kasvu alkaa vahvistua vuoden loppua kohti.
Tänä vuonna talouden veturina toimii viime vuoden tavoin ensisijaisesti kotimainen kysyntä. Ensi vuonna viennin hyvä kilpailukyky auttaa sen taas ripeään kasvuun, mikä tukee talouskehitystä.
Inflaatio hidastuu suhdannekatsauksen mukaan selvästi. Koko tänä vuonna Suomen kuluttajahinnat nousevat katsauksen mukaan 1,5 prosenttia, kun inflaatio viime vuonna oli 2,6 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen ennakoidaan nousevan parisen prosenttia.
Keskimääräinen työttömyysaste nousee suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna arviolta 9,4 prosenttiin, kun työttömänä viime vuonna oli keskimäärin 9,1 prosenttia työvoimasta.
Syynä on se, että työpaikkojen määrä saattaa vaatimattoman talouskasvun johdosta jopa vähetä hieman tänä vuonna. Työttömyysaste ei ensi vuonna vielä alentune, sillä elpyminen näkyy työttömyysasteessa viiveellä.
Suhdannekehityksen kääntyminen nousevaksi on vahvistanut odotuksia korkotason noususta. Kolmen kuukauden markkinakorko on katsauksen mukaan tänä vuona keskimäärin 3,3 prosenttia, kun se viime vuonna oli 4,3 prosenttia. Kymmenen vuoden viitekorko nousee kuitenkin keskimäärin 5,0 prosentista 5,1 prosenttiin.
