Vladimir Putin on kokenut lukuisia vastoinkäymisiä Ukraina-kysymyksessä, joka on hänen viisivuotisen valtakautensa ensimmäinen suuri ulkopoliittinen tappio. Yllätetyksi joutunut Kremin johtaja on vetäytynyt voimakkaan länsivastaisen retoriikan taakse ja esittää nyt teoriaa Venäjän vastaisesta salaliitosta. Putin on ärhennellyt erityisesti Yhdysvalloille.
Huomattuaan, että hänen poliittiset suunnitelmansa Ukrainassa romahtivat, kun hänen tukemansa ehdokkaan valinta mitätöitiin vaalivilpin vuoksi, Vladimir Putin tuomitsi tiistaina Irakin tulevien vaalien olosuhteet. Tavatessaan Kremlissä Irakin pääministerin Ijad Allawin Putin ilmoitti, ettei hän pysty kuvittelemaan, "miten on mahdollista järjestää vaalit tilanteessa, jossa maa on täysin ulkomaisten joukkojen miehittämä".
Maanantaina vieraillessaan Ankarassa Putin totesi ensimmäisen kerran, että Venäjä on valmis yhteistyöhön "kenen tahansa" Ukrainan vaaleilla valitun presidentin kanssa. Useita päiviä kestäneen epäröinnin jälkeen lausunto merkitsi venäläismielisen ehdokkaan Viktor Janukovytshin hylkäämistä, vaikka Putin oli aikaisemmin tervehtinyt hänen "vakuuttavaa voittoaan" vaaliuurnilla.
"Strateginen liitto"
sai mennä
Heti sen jälkeen Venäjän presidentti aloitti voimakkaan länsimaiden arvostelun. Hän vertasi länttä "siirtomaahattuiseen setään", joka on valmis "rankaisemaan" väestöä, joka ei noudata vaadittuja toimintatapoja, "rummuttaen heitä pommeilla ja ohjuksilla, kuten kävi Belgradissa" - viittaus Naton pommituksiin Jugoslaviassa vuonna 1999.
Tuo ilmaisu "meni liian pitkälle", reagoi Euroopan unionin ulkopoliittinen edustaja Javier Solana keskiviikkona Europe 1 -radiokanavalla.
"Eurooppa haluaa puhtaat, oikein ja ilman vilppiä toteutetut vaalit Ukrainassa", Solana muistutti. Sen jälkeen hän tarkensi: Putinilla ei ole oikeutta puuttua Ukrainan sisäisiin asioihin, "kuten ei meilläkään".
Se "strateginen liitto", jonka Venäjä solmi Yhdysvaltain kanssa syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumien jälkeen, on nyt väistynyt aggressiivisen länsivastaisen puhetyylin tieltä.
Vielä ei tiedetä, onko kyse pinnallisesta ja väliaikaisesta reaktiosta vai Venäjän presidenttiä ympäröivän KGB:n riveistä peräisin olevan neuvonantajapiirin keskuudessa kypsyneestä syvällisemmästä linjauksesta.
"Amerikkalaisten
operaatio"
Vladimir Putin haluaa leikitellä yhä "imperiumia" ja suurvalta-asemaa kaipaavan Venäjän eliitin nostalgialla.
Muutamia päiviä sitten New Delhissä pitämässään puheessa Venäjän presidentti syytti Yhdysvaltoja siitä, että se haluaa "muovata uudelleen jumalalta saadun sivilisaatioiden monimuotoisuuden yksinapaisen, kasarmia muistuttavan maailman periaatteiden mukaiseksi".
Putin moitti amerikkalaisia siitä, että he haluavat ajaa läpi "diktatuurin kansainvälisissä asioissa verhoten pyrkimyksensä lempeään näennäisdemokraattiseen retoriikkaan".
Sen jälkeen kun presidentti Eduard Shevardnadzde kaadettiin Georgiassa vuoden 2003 lopulla, Ukrainan tapahtumat ovat saaneet Kremlin pelkäämään vallankumousajatusten tarttumista muihin entisiin neuvostotasavaltoihin, kuten Valko-Venäjään ja Moldovaan.
Erään lehdistössä lainatun Kremlin neuvonantajan mukaan vallanpitäjät ovat vakuuttuneita siitä, että Ukrainassa on käynnissä "tyypillinen amerikkalainen hallinnonvaihto-operaatio, jota tukevat Euroopan unionin ja Ety-järjestön agentit". Hän totesi myös, ettei Putin aio antaa anteeksi sitä, että länsi on ottanut Ukrainan hallintaansa.
Syytöksiä ulkomaita kohtaan
Putin kokee olevansa heikoissa asemissa ja reagoi tuomitsemalla ulkopuolisen, länsimaalaisen vihollisen. Samoin hän teki jo syyskuun alussa Pohjois-Ossetiassa sijaitsevan Beslanin koulun panttivankikriisin jälkeen, jolloin hän syytti televisiopuheessaan "ulkomaita" siitä, että ne haluavat "riistää Venäjältä mehevimmät palat".
Yksi Putinin lähimmistä neuvonantajista, Vladislav Surkov, meni vielä pidemmälle syyttämällä "Amerikassa, Euroopassa ja idässä olevia henkilöitä", joiden "päämääränä on Venäjän tuhoaminen".
Uudenlaista
vastakkainasettelua
Ukrainan mahdollinen menettäminen nähdään Kremlissa strategisena tappiona.
Tappiota ei voida peitellä maailmanlaajuiseen terrorismin vastaiseen sotaan liittyvillä kommenteilla, niinkuin tehtiin silloin, kun amerikkalaissotilaita sijoitettiin Keski-Aasiaan vuonna 2001 ja Georgiaan vuonna 2002.
"Se ei ole mikään tragedia", presidentti Putin totesi ensimmäisten amerikkalaisten erikoisjoukkojen yksiköiden saavuttua Tbilisiin, tehden näin lopun eräiden poliitikkojen närkästyksestä.
Moskovassa muutamat kommentaattorit, kuten Andrei Pjontkovski arvioivat nyt, että Putinin lausunnot eivät ole sattumaa.
Sen sijaan ne vahvistavat uuden vastakkainasettelupolitiikan lännen kanssa, johon liittyvät Venäjän paisutettavat sotilasbudjetit ja hallinnon sisäinen kantojen jyrkkeneminen.
Moskova saattaa jatkossa pyrkiä etsimään liittolaisia Kiinasta ja Intiasta - jossa Vladimir Putin äskettäin vieraili - hahmotellessaan uutta, "moninapaista" maailmaa, joka on lähellä entisen ulkoministerin Jevgeni Primakovin näkemyksiä, ja jota ruokkii entisen KGB:n verkostoissa tunnettu perustavanlaatuinen vihamielisyys länsimaisia arvoja kohtaan.