Oulu Maailman toiseksi suurimman mediayhtiön Vivendi Universalin johtaja Jean-Marie Messier saa läksiäislahjaksi miljoonien kipurahat. Ranskalaisjohtajan eropaineita ovat viimeksi vauhdittaneet epäilyt kirjanpitosotkuista jättiläiskonsernissa.
Pahasti velkaantuneen Vivendin kurssi on ollut sitten alkuvuoden yhä rajummassa laskussa. Vivendin hallituksen ulkomaalaisjäsenet yrittivät savustaa Messierin ulos jo viikon takaisessa kokouksessaan, uuden pahan kurssiromahduksen jälkeen, mutta konsernin hallituksen ranskalaisenemmistö piti pääjohtajansa puolta.
Erimielisyyksiin viittasi jo se, että luksuskonsernin LVMH:n pääjohtaja Bernard Arnault jätti tuona kesäkuun 25. päivänä hallituspaikkansa. "Lähden, että Vivendi voi jatkaa", Messier selvitti äskettäin Le Figaro -lehdessä eroaikeitaan. Messier myönsi, että yritystä ei voi johtaa jakautuneen hallituksen kanssa.
Wall Street Journalin tietojen mukaan taas Messierin lähtöä sulostuttaa peräti kolmen vuoden palkka eli 18 miljoonan dollarin kädenpuristus. Summa vastaa suurin piirtein yrityksen johtajalleen hankkimaa New Yorkin asunnon arvoa, josta hänen on nyt luovuttava.
Messier on myös sanellut ehdokseen sen, että seuraajan pitää olla ranskalainen. Työn jatkajaksi on ennakoitu Jean-René Fourtouta, joka on entinen Rhone-Poulencin johtaja. Kun lääkeyhtiö fuusioitui saksalaisen Hoechstin kanssa, Fourtou siirtyi muodostuneen kemiankonsernin Aventisin operatiivisesta johdosta hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Luovaa kirjanpitoa
Vivendi on jo toinen merkittävä mediayritys, joka on joutunut suurostosten vuoksi polvilleen. Vastikään Saksassa kaatui mediamoguli Leo Kirchin imperiumi, joka perustui tv-kanaville ja filmioikeuksille.
Vivendiin kohdistuvat syytökset kertovat nyt jälleen paitsi gigantomaniasta myös siitä, ettei kosmeettinen kirjanpito ehkä olekaan ollut vain amerikkalaisten skandaaliyhtiöiden, kuten Enronin, WorldComin tai Xeroxin harrastus.
Vivendi saattaa avata uuden kappaleen eurooppalaisesta kirjanpidosta. Messierin eroa ryydittivät Le Monde -lehdessä alkuviikosta julkistetut epäilykset Vivendin luovasta kirjanpidosta maksutelevisio BSkyB:n osakkeiden myynnin yhteydessä.
Le Monde kertoi ensin, että viime vuoden tasetta yritettiin manipuloida 1,5 miljardilla eurolla. Taustalla vaikutti jälleen kirjanpitäjänä Andersen. Vivendi on puolustautunut toimineensa vain amerikkalaisten GAAP-säädösten mukaan. Ne kuitenkin tuntuvat suorastaan kutsuvan väärennöksiin. Ilmeisesti vasta Ranskan pörssiviranomaisten puuttuminen estikin konsernin viimevuotisten huipputappioiden pimitysyritykset.
Libération puolestaan on löytänyt muistakin yrityksiä peitellä konsernin velkavuorta.
Valtava velkataakka
Vivendi on alunperin ranskalainen vesiyritys Compagnie Générale des Eaux. Se on perustettu 1853. Perinteikäs vesi- ja jätebisnes eli niin sanottu ympäristöpuoli ei ole sotkeutunut epäselvyyksiin.
Sen sijaan Messier on viisivuotisen johtajakautensa kohdistanut itsepintaisen intonsa media- ja viestintätoimintaan. Hän on muokannut konsernista maailman toiseksi suurimman mediakonsernin AOL Time Warnerin jälkeen. Vuonna 1998 hän myös muutti nimen mieleisemmäksi, Vivendi Universaliksi.
Valloituksilla, joihin Messier on onnistunut käyttämään yli 100 miljardia dollaria, on koottu monimutkainen konglomeraatti sekä 19 miljardin dollarin velat. Merkittävin hankinta koski kanadalaista Seagramia, joka toi mukanaan muun muassa Universal-elokuvastudiot. Myös Berliinin Babelsbergin studiot sekä joukko muita viihdekeskuksia kuuluvat irtaimistoon.
Lähiaikoina Vivendiä odottanee pilkkominen velkojensa peitoksi. Markkina-arvioiden mukaan mitä luultavimmin siten, että sekatavarakaupan ydinbisnes yritetään säilyttää. Niitä ovat vesi ja puhelinliiketoiminnat sekä maksu-tv-kanava Canal Plus Ranskassa.
Avoimuuden puolesta
Mutta on Waterloonsa kohdannutta johtajaa vähän kiitettykin. Messier on toiminut vastavoimana Ranskan teollisuudelle tyypilliselle kapseloitumiselle. Hän on kansainvälistänyt yritystään, ja siksi häntä kaiken kritiikin keskellä juhlitaan myös ranskalaisten markkinoiden avaajana.
Messier joutuu nyt lähtemään osakkeen shokkikuuriin kyllästyneiden suuromistajien painostuksesta. Arvioiden mukaan myös itse presidentti Jacques Chirac olisi saanut tarpeeksi Messierin touhuista.
Presidentti pyrkii mahdollisesti ottamaan valtiolle uudestaan määräysvallan strategisilla sektoreilla. Tästä voisi olla osoituksena se, jos Vivendi puhdistuksen jälkeen liitetään esimerkiksi ranskalaismieliseen Lagardère´n mediaryhmään. Messierille ominainen pyrkimys vapauttaa liike-elämä valtion tiukoista kourista kääntyisi tuolloin itseään vastaan.