Maa- ja metsätalousministeriö on luvannut käsitellä merijärvisten uuden hakemuksen saada tappaa häirikkösusi, joka pari viikkoa sitten tappoi lampaita lampolassa Ylipään kylän Vitoperällä.
Ylitarkastaja Sauli Härkönen maa- ja metsätalousministeriöstä lupaa asiassa toimittavan nopeasti, kunhan vain Merijärveltä saapuu uusi hakemus.
Merijärven metsästysseuran sihteeri Juhani Okkonen sanoo hakemuksen lähtevän maanantaina.
"Päätös syntyy vaikka heti. Virkamiehet ovat koko ajan töissä. Kun hakemus tulee, ja jos siinä on tarvittavat peruselementit ja tuoretta lisuketta, ei välttämättä tarvita uutta asiantuntijalausuntokierrosta. Lähtökohta on, että tällaisissa poikkeustapauksissa käsittely on nopeaa", Sauli Härkönen korostaa.
Susi on lähestynyt
lampolaa uudelleen
Juhani Okkosta hieman ihmetyttää, miksi tarvitaan uusi paperisota. Kaikki tietävät, että susi käyttäytyi poikkeuksellisen härskisti ja sen hiippailu lähimetsissä aiheuttaa edelleen pelkoa Vitoperän asukkaiden keskuudessa.
Suden otaksutaan hiippailevan kolmen viiden kilometrin päässä Myllykosken lampolasta, missä se teki tuhoja.
Sisälle lampolaan tunkeutunut susi tappoi kuusi lammasta ja vahingoitti kahta niin, että ne jouduttiin lopettamaan. Aluksi susia luultiin olleen liikkeellä useita. Myöhemmin on varmistunut, että asialla on ollut yksi suuri urossusi.
Merijärviset riistamiehet seurasivat suden liikkeitä aina viime viikonloppuun saakka. Kun tuli tieto, ettei ministeriö anna lupaa suden tappamiseen, aktiivinen seuranta jätettiin vähemmälle. Lähimmillään jälkiä on näkynyt muutaman sadan metrin päässä lampolasta.
Peto tappaa nukkekodissakin
Myllykosken pihalla eletään odottavissa tunnelmissa. 3- ja
5-vuotiaiden lastensa pihaleikkejä valvova lampuriperheen tytär Teija Myllykoski myöntää pelon olevan yhä päällimmäinen tunne. Lapsia ei uskalla päästää yksin leikkimään aikaisemmin turvalliseksi koettuun pihapiiriin.
Ennen suden vierailua lapsille oli kerrottu, että metsässä on susia ja karhuja, mutta ne eivät tule ihmisasumusten lähelle eivätkä tee pahaa.
"Suden käynnin jälkeen Joonas totesi, että äiti valehteli, tuleehan susi sisälle", Teija Myllykoski kertoo.
Pelko heijastuu jo lapsiin. Lapset eivät uskalla mennä portaita pidemmälle ilman aikuisen seuraa. Aikaisemmin, kun he saivat vaatteet ylleen, he livahtivat pihalle ja heitä sai hakea ympäristöstä.
"Hiljattain lapset leikkivät nukkekotileikkiä. Kuuntelin, kuinka he puhuivat toisilleen, että nyt susi söi tuon ja nyt tuon", Teija Myllykoski kertoo.
Ystävätkin
kääntyneet vastaan
Juhani Okkonen uskoo päiden ministeriössä kääntyvän ja luvan suden tappamiseen irtoavan. Hänellä ei ole mitään sutta vastaan. Se kuuluu Suomen luontoon. Mutta kun se heittäytyy näin häijyksi, sen joutaa tappaa.
Samoin ovat kokeneet monet muut. Sellaisetkin, jotka suhtautuvat suopeasti suurpetoon, ovat nyt sanoneet olevansa valmiit jahtaamaan tätä yksilöä. Susien ystävänä tunnetun eläintieteen tohtorin Erkki "Susi" Pulliaisen maa- ja metsätalousministerille lähettämällä kirjeellä uskotaan olevan vaikutus siihen, että ministeriössä löytyy valmiutta harkita tappolupa uudelleen.
Okkonen tietää, että yksittäisellä sudella saattaa tällaisena talvena olla vaikea saada evästä. Metsässä susi ilmiselvästi yrittää kiertää syviä hankipaikkoja. Sen jälkiä näkyy metsätraktoreiden ja hirven jättämien jälkien päällä, vähemmän umpihangessa.
Tarkat ohjeet ministeriöstä
Merijärviset metsästäjät ovat valmiita susijahtiin. Toiveissa on päästä pyyntiin tiistaina, viimeistään keskiviikkona. Omankädenoikeutta ei oteta, vaikka mieli tekisi.
Okkonen ja hänen seurassaan Myllykosken pihalta tavattu Matti Eilola eivät suostu edes kaivamaan pyssyjä näytille, ettei vain muualla luulla, että täällä ollaan jo tositoimissa. Miehet uskovat hirvenmetsästysmenetelmien hallitsemisesta olevan hyötyä tässäkin pyynnissä. Tarvitaan paljon miehiä, toiset jäljestävät ja toiset odottavat hukkaa passissa.
Ministeriö tulee Sauli Härkösen mukaan antamaan tarkat ohjeet. Avointa valtakirjaa ei tule. Ohjein määritellään, miten metsästys tapahtuu: ajankohta, menetelmät ja alueet.
"Aikaa suden kaatoon annetaan yleensä kaksi viikkoa. Lähtökohta on, että pyritään vaikuttamaan akuuttiin tilanteeseen. Siksi pitää toimia lyhyessä ajassa", Sauli Härkönen toteaa.
Koko maassa tänä vuonna on myönnetty tähän mennessä vain yksi kaatolupa. Se heltisi Kainuuseen, Hallan paliskunnan alueelle, missä sudet tappoivat 150 poroa.
Vuosittain ministeriö myöntää keskimäärin vain yhdestä kahteen kaatolupaa.