Fennovoima on saanut Pyhäjoen ydinvoimalalle merkittävän kumppanin Venäjältä. Matkassa on mutkia, kun pohditaan, tarvitaanko uusi periaatepäätös vai ei.
Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen nytkähti askeleen eteenpäin, kun Fennovoima ja venäläinen valtiollinen ydinjätti Rosatom allekirjoittivat tiistaina kehityssopimuksen voimalasta. Yhteistyö Rosatomin kanssa vahvistaa uskoa voimalan toteutumiseen. Saksalaisen energiajätti E.onin vetäytymisen jälkeen tilalle tullut Rosatom on valmis kasvattamaan osakkuuttaan nykyisestä 34 prosentista.
Kokenut voimalaitostoimittaja tarjoaa apuaan rahoituksessa, työvoimassa ja inf-rastruktuurissa. Rosatomille Pyhäjoki on tärkeä meriitti, sillä parhaassa tapauksessa se toimii porttina läntisille markkinoille.
Rosatom ei ole mikään pieni tekijä. Sillä on parhaillaan tekeillä parikymmentä ydinlaitosta eri puolilla maailmaa. Ydinjätti oli kuvioissa mukana myös yli 30 vuotta sitten, kun Loviisan reaktoria rakennettiin.
Tässä vaiheessa ei voi valitettavasti vielä sanoa, että loppu hyvin, kaikki hyvin. Ilmassa velloo epätietoisuus siitä, pitääkö Fennovoiman hakea ja saada ydinvoimalalle uusi periaatepäätös vai ei. Vielä ei ole varmuutta, kattaako valtioneuvoston 2010 tekemä myönteinen periaatepäätös myös uudessa tilanteessa, kun voimalaitostoimittajana ei ole hakemuksessa mainittu Toshiba tai Areva.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ei ole antanut selkeää vastausta siihen, pitääkö lupa hakea uudestaan vai ei. Ensin odotellaan uusia selvityksiä, joiden pohjalta lupamenettely ratkaistaan.
Yhtään sen selvempää vastausta ei saada talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkariselta (kesk.). Uudet selvitykset ja juridiikka ratkaisevat. Ensin kuunnellaan, mitä hallitus sanoo.
Miksi ihmeessä asia on näin vaikea? Myönteinen periaatepäätös on jo olemassa ja nyt ihmetellään reaktoritoimittajan vaihtumista. Vitkuttelu on tämän päivän poliitikkojen helmasynti niin tässä kuin monessa muussakin asiassa.
Päättämättömyys, jatkuva selvitysten ja työryhmien taakse piiloutuminen luovat markkinoille epävarmuutta, kun toimintaa ei pysty suunnittelemaan viipyilevien päätösten takia. Tilaisuudet menevät sivu suun ja into lopahtaa, kun asiat venyvät ja vanuvat. Päätöksentekoon pitäisi saada vauhtia.
Ydinvoimayhtiö on valmistautunut vaadittaviin uusiin selvityksiin. Muun muassa uusi ympäristövaikutusten arviointi samoin kuin turvallisuusselvitykset valmistuvat ensi kesään mennessä. Rakennuslupahakemus on tarkoitus jättää keväällä 2015.
Fennovoiman osakkaat puolestaan ratkaisevat lokakuussa, sitoutuvatko lopulta miljardihankkeeseen. Matkan varrella kymmenkunta kotimaista toimijaa on jättäytynyt hankkeesta. Viime aikoina on aprikoitu teräsjätti Outokummun sitoutumisen astetta.
Outokumpu on kuitenkin suurin yksittäinen hyötyjä, kun voimala valmistuu. Energiaintensiivisen maailman parhaan jaloteräksen valmistus kuluttaa runsaasti sähköä. Kilpailukykyinen sähkön hinta on nyt ja jatkossa suomalaisen perus-, mutta myös ict-teollisuuden edellytys.