Kesällä vinkuvat Visat ja muut luottokortit tiuhaan tahtiin. Jotkut niistä niinkin vinhasti, että se näkyy kesän jälkeen pieninä asiakaspiikkeinä esimerkiksi talous- ja velkaneuvojien vastaanotoilla. "Jonkin verran tulee syksyisin soittoja, että mitä tehdä, kun rahat eivät enää riitä", myöntää talous- ja velkaneuvoja Lea Ukkola Talouskonsultointi Aureus Oy:stä.
"Mutta en sanoisi, että täällä pohjoisessa olisi menty pahempaan suuntaan. Pikemminkin tuntuu, että ihmiset olisivat valppaampia kuin 1980- ja 90-luvun taitteessa, jolloin rahankäyttö oli muutenkin hulvattomampaa."
"Syksyisin ei tietoomme tule juuri yllätyksiä. Meillä on aika tasainen määrä asiakkaita, joille lähtee huomautuskirjeitä tai joiden kortti peruutetaan. Elo- ja syyskuussa tällaisten asiakkaiden määrä kasvaa hieman, mutta suhteessa saman verran kuin korttien käyttökin kasvaa", arvioi Luottokunnan varatoimitusjohtaja Petri Carpén.
Luottokunta peruuttaa keskimäärin 700 korttia kuukaudessa ja alkusyksystä noin 800 korttia kuussa, mikä on noin 0,1 prosenttia sen koko korttikannasta.
Suomalaiset käyttävät luottokorttejaan liukkaimmin joulukuussa, ja hyvänä kakkosena tulee heinäkuu. "Ulkomaankäytössä heinäkuu on kaikkein vilkkain. Pelkästään ulkomailla korttejamme käytetään heinäkuussa yli 50 miljoonan euron edestä ja heinäkuussa ylipäätään lähes 250 miljoonan euron edestä", Carpén kertoo.
Maksuhäiriöissä kaiken kaikkiaan on yleensä kesän jälkeen kasvua, myöntää maksutaparyhmän esimies Pirkko Lind Suomen Asiakastieto Oy:stä. "Suurin syy tähän on todennäköisesti se, etteivät käräjäoikeudet pysty kesällä lomien aikaan antamaan haasteita. Jutut kasautuvat näin vähän myöhemmäksi", hän huomauttaa.
Maksuhäiriöiden määrä on alkuvuonna kasvanut joitakin prosentteja viime vuoden vastaavasta ajasta. Luottokorttisaatavat eivät Lindin mukaan ole kuitenkaan nousseet erityisemmin esiin. "Kuluttajat tuntuvat olevan nyt jonkin verran varovaisempia kuin edellisen lamakauden aikana. Tiedetään ehkä paremmin, että laskut pitäisi maksaa ajallaan."
Kortteja opiskelijoille
ja eläkeläisille
Keskivertokuukautena Luottokunnalle tulee noin viisi tuhatta luottokorttihakemusta. Toukokuussa hakemuksia tehdään noin 20 prosenttia enemmän.
Luottokunta hyväksyy 80-85 prosenttia luottokorttihakemuksista. Perusedellytyksiä kortin myöntämiselle ovat hakijan taloudellisen tilan vakaus sekä säännölliset tulot. Useimmin kortitta jäävät sellaiset, joilla on julkisia maksuhäiriöitä, joiden asiakassuhde Luottokunnan kanssa on aiemmin epäonnistunut tai jotka ovat työttöminä korttia hakiessaan.
Yhä useammin Luottokunta myöntää kortin korkeakouluopiskelijoille ja eläkeläisille.
Aktiiviset, paljon harrastavat eläkeläiset on viime vuosina alettu tunnustaa ryhmäksi, joka ei muodosta luottoriskiä, varatoimitusjohtaja Carpén muotoilee. Opiskelijoilla puolestaan oleellinen ehto on saada hankituksi riittävä määrä opintoviikkoja.
Luottokortitta jääneiden ei heidänkään tarvitse jäädä nuolemaan näppejään, sillä heille voidaan myöntää reaaliaikaisesti pankkitiliin kytkeytyvä Visa Electron -kortti. Sellaisella voi nostaa käteistä rahaa ja maksaa ostoksia kotimaan lisäksi ulkomailla. Visa Electronin voi saada myös alle 18-vuotias.
"Nämä kortit yleistyvätkin nopeimmin. Nyt niitä on yli 800 000 suomalaisella", Carpén kertoo.
Luottokorttiostos
tyypillisesti 50 euroa
Viime vuonna Visa-korttien kokonaisvaihto kasvoi 16 prosenttia 3,1 miljardiin euroon. Visa-korteilla maksettiin tuolloin yhteensä 67 miljoonaa kertaa, mikä oli 28 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Tänä vuonna Visa-kortteja on jo vilauteltu 25 miljoonaa kertaa. Keskimääräisen Visa-ostoksen arvo on noin 50 euroa.