Visa kan­nus­taa liik­keel­le

Heikossa työmarkkinatilanteessa olevia nuoria ohjaavassa Visa-projektissa on törmätty siihen ongelmaan, että tuen tarpeessa olevia nuoria voi olla hankala saada mukaan.

Suuntaa tulevalle. Kuusamolainen Maria Gredeson oli mukana Visa-projektin ensimmäisessä ohjausryhmässä ja on nyt hakeutumassa Ouluun talouskouluun.
Suuntaa tulevalle. Kuusamolainen Maria Gredeson oli mukana Visa-projektin ensimmäisessä ohjausryhmässä ja on nyt hakeutumassa Ouluun talouskouluun.
Kuva: Anne Hentilä

Heikossa työmarkkinatilanteessa olevia nuoria ohjaavassa Visa-projektissa on törmätty siihen ongelmaan, että tuen tarpeessa olevia nuoria voi olla hankala saada mukaan. Löytyy myös nuoria, jotka eivät työttömyydestään huolimatta ole kirjoilla työn hakijoina.

Oulun diakonissalaitoksen säätiön projekti kohdistuu Kuusamossa ja Taivalkoskella 17-30-vuotiaisiin työ- tai koulutuspaikkaa vailla oleviin. Hankkeessa annetaan yksilöllistä ohjausta, valmennusta ja tukea.

Ensimmäisessä puolen vuoden ryhmässä on ollut mukana Kuusamosta 33 ja Taivalkoskelta viisi nuorta, joille on etsitty mielekkäitä ratkaisuja työelämästä, kuntoutuksesta ja opiskelusta. Nyt haetaan seuraavaan ryhmään 30 nuorta.

"Taivalkoskella on nuoria, joille tällainen hanke olisi hyväksi. Emme vain saa heitä liikkeelle", sanoo uraluotsi Anurag Lehtonen.



Konkreettista apua
ja henkistä pääomaa


Lehtonen pohtii sitä, onko hankkeen markkinointi ollut epäonnistunutta Taivalkoskella.

"Ehkä meidät koetaan jonkun viraston jatkeeksi. Sitä emme ole ja kyse on vapaaehtoisuudesta. Uskomme, että hankkeessa mukana oleminen tuo nuorelle henkistä pääomaa, josta tulee olemaan hyötyä."

"Nuorilla saattaa joku ammattikoulutus, mutta sen jälkeen on jääty paikalleen. Ei uskalleta lähteä työnhakuun kauemmaksi. Juuri työnhakuun me tässä projektissa valmennamme. Annamme apua, ohjausta ja etsimme yhdessä nuoren kanssa työtä", Lehtonen sanoi.

Nuorten itsensä kannalta Lehtonen pitää kuitenkin kotiin jumiutumista vahinkona.

"Jokaisen olisi hyvä kokeilla siipiään, hankkia koulutusta ja käydä hakemassa työtä kauempaakin. Aina voi palata, jos joskus uskaltaa lähteä."

Projektin ohjausryhmässä mukana oleva Taivalkosken sivistystoimenjohtaja Irma Jokela-Pätsi korostaa sitä, että Taivalkoskella lähtökohdat ovat toiset kuin Kuusamossa.

"Nuorillamme on yleensä joku ammattikoulutus, sillä peruskoulun jälkeen hyvin harva jää vaille jatkopaikkaa", hän toteaa.

"Töitä täällä on nuorille vähän tarjolla. Jos ei ole rohkeutta hakea sitä muualta, silloin helposti syrjäytyy työelämästä."

Merkitystä on myös sillä, että projektin ohjaajat toimivat Kuusamosta käsin. "Intensiivisen ohjauksen tarpeessa olevaa nuorta on vaikea tukea toisesta kunnasta päin."



Osa nuorista
moniongelmaisia


Lehtosen mukaan jatkossa paneudutaan ohjaamiseen niin, että Taivalkoskelle lähtee aina kaksi ohjaajaa kerralla. Jokela-Pätsin mukaan löytyy nuoria, jotka eivät ole kirjoilla työvoimatoimistossa eivätkä sosiaalitoimistossa. "Käytännössä heitä ei ole yhteiskunnan kannalta olemassa", hän sanoo.

Johtava sosiaalityöntekijä Marianne Tyni. "Visa-projektissa yritämme kuitenkin yhä saada liikkeelle niitä, jotka ovat ovat vaarassa pudota kokonaan rattailta. Osa on moniongelmaisia."

Tynin mukaan kaikki nuoret itse eivät koe ongelmaksi sitä, jos ei ole ammattia eikä mitään suunnitelmia tulevaisuudesta. "Jos vanhemmat lisäksi turvaavat toimentulon, ei heillä ole edes tarvetta muuttaa asioita."

Vanhempiin pitäisi Tynin mukaan pyrkiä vaikuttamaan.

"Heidät pitäisi saada tukemaan nuoren itsenäistymistä, ettei tästä tulisi niin sanottua peräkamarinpoikaa."

Ilmoita asiavirheestä