OULU Viranomaisten yhteistoimintaverkon Virven lapsukset ja katvekuopat pelottavat yhä viranomaisia. Verkon rakennuttaja ei näe mitään estettä sen käyttöönotolle, mutta etenkin palolaitoksissa asialla aprikoidaan. Kitkerimpien kommenttien mukaan valtio on hankkeessa sijoittanut 134,5 miljoonaa euroa todella huonosti.
Kotkassa Virve-verkko on ollut koekäytössä nyt reilun vuoden. Palopäällikkö Vesa Tarkko rohkaisee kuitenkin tulevia käyttäjiä.
On sillä hommat hoidettu, vaikka kehitysongelmia on ollut. Suurimpana olemme kokeneet heikon kuuluvuuden rakennusten sisällä, mutta tämäkin ongelma on ratkaistu osin tekniikalla, osin toiminnalla. Virve-verkko on saanut huonon maineen ja siitä on nyt vaikea päästä irti, hän sanoo.
Lahden palopäällikkö Lauri Pastila sai viime viikolla huonon kuvan Virve-verkon toimintatehosta, kun Lahdessa järjestettiin laaja yhteistoimintaharjoitus. Siinä 70-paikkainen lentokone teki pakkolaskun nelostielle ja törmäsi linja-autoon ja myrkkyrekkaan. Viranomaisia oli työn touhussa kaikkiaan noin 500.
Kyllä verkko toimikin, mutta aina välillä se meni tukkoon. Kapasiteetti ei oikein riittänyt. Totuus lienee kuitenkin se, että ei vanhan paloradionkaan kapasiteetti olisi riittänyt. Joka tapauksessa minulla ei vielä riitä rohkeus allekirjoittaa paperia, jolla Virve-verkko otetaan virallisesti käyttöön, toteaa Lauri Pastila.
Virve-verkon tukiasemien rakentaminen on edennyt viimeisten tarkistettujen suunnitelmien mukaisesti. Vain puolet Lapista on enää rakentamatta. Oulun läänissä osa palolaitoksista on jo harjoitellut Virve-verkossa ja hankkinut läänin pelastustarkastaja Petri Tuomen mukaan noin 30 päätelaitetta eli käsipuhelinta, savusukellusradiota tai ajoneuvoasemaa.
Operatiivinen käyttöharjoittelu alkaa lokakuun alussa Jokilaaksojen, Oulun ja Kajaanin hätäkeskusten alueella. Hankimme kaikkiaan noin 350 päätelaitetta, joista kolmasosa tulee tänä vuonna ja loput ensi vuoden aikana. Sairaankuljetusten ja muiden viranomaisten laitehankinnat tulevat tämän päälle, Petri Tuomi selvittää.
Oulun läänin poliisi saanee laitteet vuoden 2003 lopulla. Lääninylikomisario Jorma Greus uskoo, että viimeisin annettu aikataulu jopa hiukan nopeutuu. Meitä sitoo se, että poliisi hankkii päätelaitteet keskitetysti. Kaikki läänin kihlakunnat varustetaan samanaikaisesti.
Koko maahan päätelaitteita uppoaa kaikkiaan noin 50 000 kappaletta. Kunnat saavat laitehankintoihin valtionosuuden, mikä on Lauri Pastilan mukaan kannustanut hankkimaan laitteita. Kannan minäkin käsipuhelinta mukanani, vaikka sen kuuluvuus ei ole taattu kaikissa olosuhteissa.
Valmiiksi kokeilemalla
Viranomaiset saavat käyttää laitteita ilmaiseksi vuoden 2004 alkuun saakka, jonka jälkeen käyttömaksu päätelaitetta kohti on noin 250 euroa kuukaudessa. Verkon rakennuskustannuksia ei tulla siirtämään käyttäjille ja verkkokustannuksiin sisältyy hätäkeskuksiin, palolaitoksille ja poliisilaitoksille rakennettavat isommat keskukset.
Sisäasianministeriön Virve-projektin päällikkö Esko Rajahalme on suorastaan tuohtunut eri viranomaisten nuivaan asenteeseen.
Verkko on sekä tekniikaltaan että palveluiltaan huippuluokkaa. Siviilijärjestelmät pääsevät samalle tasolle vasta 15 vuoden kuluttua. Lähdimme vuonna 1998 nollapisteestä ja sen jälkeen olemme onnistuneet mielestäni hyvin kehitystyössä.
Virve-verkon käyttöönottoa on kuitenkin jarrutettu koko ajan sillä perusteella, että se ei olisi valmis heti käyttöön. Tällä vastustamisella on tehty koko hankkeelle jo ihan tarpeeksi karhunpalvelua. Nyt olisi korkea aika muuttaa toimintatapaa. Toki katvealueita on ollut ja tulee olemaan, mutta ne saadaan kiinni täydellisesti vain kokeilemalla verkkoa käytännössä, painottaa Esko Rajahalme.
Virve-verkko lisää täydessä toimintavarmuudessaan tuntuvasti viranomaisten keskinäistä viestintätehoa etenkin laajoissa onnettomuustilanteissa. Viranomaiset ja heidän verkkoluvan saaneet yhteistyökumppaninsa siirtyvät hätäkeskuksen ohjauksessa toimintaa johtavan viranomaisen taajuudelle.
Muita yhteistyökumppaneita tulevat olemaan muun muassa yksityiset sairaankuljetukset ja sähkölaitokset.
