Pelastuspäällikkö Petri Lehkonen laskee Jokilaaksojen pelastuslaitoksen säästävän arviolta 50 000 euroa vuodessa, kun se käyttää Virven, eli valtakunnallisen viranomaisradioverkon, ohessa sisäisessä viestinnässään VHF-radiopuhelimia. Virven päätelaitteiden hankintaa ja ylläpitoa moititaan kalliiksi.
Virve syrjäytti 2000-luvun alkupuolella kaikissa pelastuslaitoksissa aikaisemmin käytössä olleen VHF-laitteiston.
Useimmat hylkäsivät vanhat radiopuhelimensa, mutta Jokilaaksojen pelastuslaitos on kaivanut ne uudelleen esille ja ottanut tämän vuoden aikana käyttöön kaikilla toimialueensa paloasemilla.
"Eihän puhelimen käyttöäkään ole lopetettu, vaikka sähköposti keksittiin", perustelee Petri Lehkonen.
"Käytämme Virveä siinä tarkoituksessa, mihin se on rakennettu, eli eri viranomaistahojen välisessä viestinnässä. Virvessä on kuitenkin paljon ominaisuuksia, joita pelastuslaitoksen arjessa ei tarvita. Muutamia ominaisuuksia taas tulisi parantaa, jotta se sopisi paremmin käyttöön."
Taloudellisuuden lisäksi VHF-laitteiden käyttöä puoltaa Lehkosen mukaan niiden käytön yksinkertaisuus ja toimintavarmuus. Virven taajuusalue on huono teräs- ja betonirakenteiden läpäisyyn, mutta vhf-laitteet toimivat moitteetta.
"VHF-radiopuhelimet ovat edelleen lyhyen kantaman tarpeisiin kätevimmät. Esimerkiksi onnettomuuspaikan liikenteenohjauksessa, jossa tarvitaan vain kahdenvälistä viestintää, yksinkertainen laite on paras", Lehkonen perustelee.
Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ratkaisu on poikkeuksellinen. Petri Lehkosen arvio, että vhf on jossain käytössä lähes jokaisessa pelastuslaitoksessa, ei saa vahvistusta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on hylännyt omat VHF-laitteensa ja käyttää pelkästään Virveä. Samoin Keski-Suomen pelastuslaitos.
"Sehän on kuin selaisi historiankirjaa taaksepäin, toteaa pelastusjohtaja Simo Tarvainen Jyväskylästä.
Sisäasiainministeriön pelastusosastolla hämmästellään Lehkosen säästölaskelmia. Valmiusjohtaja Janne Koivukoski sanoo, ettei Virven käyttö vaikuta kuukausimaksuihin, vaan pelkästään laitemäärä.
Janne Koivukoski myöntää, että vhf saattaa olla toimivampi esimerkiksi savusukelluksessa. Myös peittoaluepuutteet tunnustetaan.
"Digitaalisuudesta johtuvat rakenteiden läpäisyominaisuudet eivät Virvessä ole parhaat mahdolliset. Katvealueita saattaa olla, ja kuuluvuus suurissa rakennuksissa on tuottanut ongelmia."
Virve-yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimiva Koivukoski pitää Virveä kaikesta huolimatta täysin luotettavana.
"Virveä voi kuunnella vain asianomaisella laitteella, joita saavat vain viranomaiset ja jotkut muut tahot, joiden pääsy verkkoon on laillista. Verkon suojausta ei ole pystytty murtamaan, eikä se ole todennäköistä tulevaisuudessakaan. Sen käytöstä jää tunniste ja tosite, joten tapahtumia voidaan läpikäydä ja varmistaa jälkikäteen."
VHF-puhelua voi kuunnella kuka tahansa, mutta hätäkeskukset eivät niitä kuuntele. Janne Koivukoski korostaa, että vastuu on esimiehellä, jos syntyy vaaratilanne.
"Emme voi kieltää käyttöä, mutta emme yllytäkään. Kunnalliset pelastuslaitokset päättävät itsenäisesti, mitä järjestelmää käyttävät."
Virve-verkon ylläpito maksaa vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Puolet kustannuksista maksaa valtio ja toinen puoli peritään käyttäjiltä, joista taas noin puolet on valtion viranomaisia.
Janne Koivukoski arvioi, että Virven elinikä nykyisellä tekniikalla on vielä 20 vuotta, kunhan siitä uudistetaan vuosittain ne komponentit, jotka pitääkin.