Tietokonevirukset ovat yhä yleisempiä ja hankalampia. Tietoinen rikollinen kiusanteko aiheuttaa kasvavia kustannuksia ja riskejä kaikille.
Sana "virus" on harvinaisen osuva kuvaamaan tietoverkoissa liikkuvia kiusankappaleita. Ne tarttuvat ikään kuin kosketuksesta, niitä vastaan voi suojautua, mutta lopulta ne voivat löytää tiensä melkein mihin tahansa. Ne vieläpä esiintyvät aalloittain kuten oikeat epidemiat, ja vastalääkkeiden kehittely on melkein aina askelen jäljessä.
Viime päivien ja viikkojen aikana virushyökkäykset tietoverkoissa ovat olleet poikkeuksellisen ankaria kuten moni sähköpostin käyttäjä on saanut ruuduillaan karvaasti havaita. Asiallinen sähköposti on väliin jäänyt jalkoihin virusviestien ja muun roskapostin sekaan. Niin kauan kun torjuntaohjelmat ovat kunnossa, tämä on vielä melko harmitonta, mutta moni yritys ja kotikäyttäjä on saanut havaita tietokoneidensa saastuneen.
Parhaassatapauksessa tietokoneviruksesta seuraa vain riesaa, ei muuta. Pahimmassa tapauksessa saatetaan kotona menettää arvokkaita tietoja, ja yrityksissä koko toiminta saattaa häiriintyä. Suomessa tästä nähtiin varoittava esimerkki, kun tietokonevirus pakotti Nordean pankit sulkemaan konttorinsa.
Viruksissa on kyse kiusanteosta, jonka aiheuttaja voi olla missä tahansa. Vuonna 2000 pitkin maailmaa levisi "Loveletter" -niminen, siihen asti pahimmaksi mainittu virus, jonka laatijaksi osoittautui filippiiniläinen koulupoika. Sittemmin myös virusten tekijät ovat kehittäneet taitojaan niin, että harva jää kiinni.
Sähköpostiviruksilta pystyy yleensä suojautumaan varomalla epäilyttäviä liitetiedostoja. Hankalampia tapauksia ovat verkkomadot, jotka saattavat tarttua itsenäisesti tietoverkon kautta ilman, että käyttäjä tekisi asioita väärin. Oleellista on pitää kaikki suojaukset kunnossa, mutta kilpajuoksu tuntuu muuttuvan aina vain vaikeammaksi. Tosin leviämistä helpottaa yhä monen tietokoneen käyttäjän sinisilmäisyys ja tietämättömyys varokeinoista.
Kuluneella viikolla jyllännyttä Sobig-virusta sanotaan jo kaikkien aikojen levinneimmäksi. Samaan aikaan liikkeellä on ollut muitakin tuholaisia. Tietokonevirusten ja verkkomatojen äkkinäisen lisääntymisen syistä on vain arvauksia, mutta varmaa on, että ne eivät tähän jää. Kun nykyiset on torjuttu, lisää seuraa.
Kaikki nämä virukset ja madot on tietoisesti luotu aiheuttamaan mahdollisimman paljon häiriötä. Motiiveina voi olla melkein mikä tahansa: silkka ajattelemattomuus, näytön tai koston halu, kauna Microsoft-yhtiötä vastaan ja niin edelleen. Oleellista on, että kärsijät ovat aina sivullisia, eikä vastuullisia löydy mistään.
Kyse ei ole mistään yhdentekevästä asiasta tai pikkukiusasta. Jos tietoverkkojen toimintaa päästään häiritsemään vakavasti, sillä voi olla hyvin pahoja taloudellisia tai muita seurauksia. Nykyinen yhteiskunta toimii käytännössä tietokoneiden varassa, ja yhä enemmän toimintoja siirretään internetin varaan. Pankit ovat tästä hyvä esimerkki.
Atk-opetuksessa peruskoulusta lähtien pitäisi kiinnittää verkkoetiikkaan nykyistä selvästi enemmän huomiota. Sillä ehkä voitaisiin karsia viruksia, joita joku laatii vain ajankulukseen. Mutta varmaa silti on, että tälläkin hetkellä joku jossain kyhää aivan määrätietoisesti uusia ja entistä pahempia haittaohjelmia.
Yhteiskuntaa ja talouselämää rakennetaan yhä enemmän sen modernin oletuksen varaan, että tietojärjestelmät ja tietoverkot toimivat aina. Se oletus voi ikävä kyllä olla ylioptimistinen. Syy tähän löytyy pikemminkin ihmisluonteesta kuin tietokoneista.