Tietojärjestelmien tietoturva ja erityisesti siihen liittyvät uhat ovat jo niin lähellä tavallistakin ihmistä, että monet tietävät jopa nimeltä viimeisimmät tietokonevirukset. Reilu viikko sitten uutisiin nousi Microsoftin tietokantaohjelmistoon iskenyt Slammer-virus, joka hidasti internetverkon toimintaa maailmanlaajuisesti.
Merkittävämpää on se, että virusten aiheuttamista järjestelmäkatkoksista, virustartuntojen puhdistamisista ja esimerkiksi verkkoliiketoiminnan menetyksistä aiheutuu niin yrityksille kuin kotikäyttäjillekin lisäkuluja. Computer Economics -tutkimuslaitos arvioi esimerkiksi, että vuositasolla menetykset ovat olleet 14-30 miljardia euroa tai jopa enemmän.
"Kyse on pahasta ongelmasta, sillä virukset ja niiltä suojautuminen aiheuttavat valtavia taloudellisia tappioita ja kuluja. Niiden suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida", sanoo keskiviikkona Oulussa luennoinut Marko Helenius. Viime kesänä virustorjunnasta väitellyt Helenius työskentelee Tampereen yliopiston Virustutkimusyksikössä.
Tietoturvayhtiö F-Securen mukaan viime vuoden lopussa tiedossa oli noin 80 000 virusta ja uusia syntyi kuukausittain satoja. Vaikka Microsoft on lähes poikkeuksetta aina jotenkin mukana, kun tietoverkoissa leviää virus, ei Helenius pureksimatta niele ohjelmistojättiä kohtaan suunnattua jopa vihamielistä kritiikkiä.
"Jos pyrkimys on mahdollisimman hyvään tietoturvaan, niin on luotava rajoituksia laitteisto- eli rautatasolle asti. Näin siksi, että ohjelmaan ei voida koskaan täysin luottaa", tunnustaa Helenius, joka muistuttaa, että turvallisuus ei ollut painopistealue, kun järjestelmiä aikoinaan alettiin kehittää.
Viruskirjoittajan motiivit
Virustohtorin mukaan hänkin tietää aika vähän virusten tekijöistä eli kirjoittajista.
"Tietojen mukaan on löydettävissä useita motiiveja, joista yksi selkeä on ilkivalta. On myös olemassa virustenkirjoittaja- ja hakkeriyhteisöjä, joissa kirjoittaja kohtaa sosiaalisen paineen alla sekä arvonnousua että painostusta", tietää Helenius.
Tietoturvarikoksiin suhtaudutaan muun muassa taloudellisten menetysten ja jopa terrorisminvastaisen sodan takia yhä kriittisemmin. Niistä annetaan myös nykyisin useissa maissa kovia tuomioita, mutta silti yritykset eivät maineenmenetyksen pelossa tee useinkaan rikosilmoitusta virus- tai tietoturvahyökkäyksestä.
"Yksi syy ongelman laajuuteen on myös se, että virustenkirjoittajilla on hiljainen hyväksyntä. Ympäristö ei puutu siihen, kun joku tekee tietokoneviruksen. Sitä pidetään jopa harmittomana."
Heleniuksen mukaan tietoturvallisuuteen aletaan vähitellen herätä, mutta sekä tietokoneiden kasvanut teho että aina auki olevat ja nopeat tietoverkot ovat syynä siihen, että virukset liikkuvat yhä nopeammin.
"Viruksen kirjoittajalla on etulyöntiasema, koska hän voi laittaa viruksen liikkeelle jossain päin maailmaa ilman, että meillä olisi keinoja estää sitä. Toisaalta meillä on jo hyvin tehokkaita menetelmiä analysoida viruksia ja siten myös suodattaa niitä virustorjuntaohjelmistoilla", arvioi Helenius.
Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle ollaan professori Juha Kortelaisen myös rakentamassa tietoturvalaboratoriota, jossa jatkossa tutkitaan tietoturvaan liittyviä asioita.
Viruksen monta muotoa
- Se on ohjelmakoodia, jolla on kyky levitä itsekseen ilman käyttäjän aktiivista auttamista.
- Koodi on myös rekursiivinen eli sen luomalla kopiolla on myös kyky levitä eteenpäin.
- Tietokonevirus voi sisältää laukeamisehdon, jolloin se suorittaa kirjoittajansa toteuttaman operaation.
- Virus ei välttämättä aiheuta tietokoneelle tai -järjestelmälle mitään vahinkoa.
- Nykyisin sähköpostitse yleisesti leviävät tietokonemadot ovat virusten alaryhmä.
- Robert Morrisin vuonna 1988 tekemä mato kaatoi suuren osan silloisesta internetistä.
Tilaa HighTech Forum -uutiskirje! Perjantaisin suoraan sähköpostiin lähetettävä HTF-uutiskirje sisältää linkit viikon tärkeimpiin oululaisiin, pohjoissuomalaisiin ja kansainvälisiin tietotekniikkauutisiin.