"Suomalaiset voivat olla turvallisella mielellä, vaikka lintuinfluenssa todennäköisesti saapuu Suomeen lähiviikkoina muuttolintujen mukana. Meillä on kaikki syyt odottaa, että viruksen leviäminen luonnonlinnuista siipikarjatiloille voidaan estää", pääministeri Matti Vanhanen sanoi torstaina, kun ministeriöiden ja eläinlääkintäviranomaisten kaksi viikkoa kestänyt valmiusharjoitus oli päättynyt.
Osastopäällikkö Matti Aho maa- ja metsätalousministeriöstä arvioi, että virus voi tulla Suomeen jo ensi viikolla.
"Vesilintujen kevätmuutto käynnistyy heti, kun lämpötila kohoaa nollan yläpuolelle", Aho sanoi ja heijasti seinälle tuoreen sääkartan, joka ennusti pitkään jatkuneiden pakkasten hellittävän viikonvaihteen jälkeen.
Suomessa ei ole suurta uhkaa viruksen leviämisestä siipikarjaan. Viranomaiset kiittelevät sitä, että meillä on tehokeinoin kyetty estämään salmonellan pääsy kanaloihin. Samat varotoimet auttavat nyt pitämään myös lintuinfluenssaviruksen loitolla tarhalinnuista.
Kun ensimmäinen lintuinfluenssaan sairastunut vesilintu löytyy, löytöpaikan ympärille muodostetaan kolmen kilometrin suojavyöhyke ja kymmenen kilometrin valvontavyöhyke. Virusvarmistus vie 1,5 vuorokautta. Jos alueella on siipikarjatiloja, jokainen tila tarkastetaan erikseen.
Jos virus varotoimista huolimatta pääsee puikahtamaan kanalaan tai lintutarhaan, tilan ympärille muodostetaan samanlaiset suoja- ja valvontavyöhykkeet kuin vesilintutartunnassa, ja koko tilalla oleva siipikarja lopetetaan kivuttomasti hiilidioksidilla. Lisäksi kaikki siipikarjaliikenne vyöhykkeiden sisällä pysäytetään.
Matti Ahon mukaan tuottajat tietävät, mitä pitää tehdä, jos tilalta löytyy kuollut tai sairas lintu. "He soittavat heti kunnaneläinlääkärille, tai jos häntä ei tavoiteta, läänineläinlääkärille."
Toistaiseksi EU:n alueella lintuinfluenssa on levinnyt vain yhdelle siipikarjatilalle Ranskassa. "Syynä olivat riittämättömät bioturvallisuustoimenpiteet", maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja totesi.
Lintuinfluenssaviruksen kanssa on eletty maailmalla jo kymmenkunta vuotta. H5N1 virus lähti liikkeelle vuonna 1997 Hongkongin alueelta.
Kiinassa todettiin 2001 suuri lintukuolema, jonka seurauksena viruksen uskotaan levinneen ensin Tukkiin ja Afrikkaan ja lopulta laajalti Eurooppaan. Indonesiassa ja Koreassa levinnyt virus on geneettiseltä tyypiltään erilainen kuin Venäjän kautta Eurooppaan tullut tauti, mikä osoittaa viruksen muuntuneen matkalla.
Virus ei ole Euroopassa tarttunut linnuista ihmiseen, mutta Belgiassa otettiin keskiviikkona sairaalaan erityshoitoon ensimmäinen potilas, joka Kiinasta palattuaan oli sairastunut lintuinfluenssan oireisiin.
"Suomessa on tiedotettu jo kymmenen vuoden ajan hyvin yksityiskohtaisesti tilanteista, joissa potilas on otettava eristykseen, ja koulutettu sairaanhoitopiirejä ja lääkäreitä", professori Petri Ruutu Kansanterveyslaitokselta kertoi.
Pääministeri Vanhanen huomautti, että matkailijoiden on ulkomailla syytä noudattaa samoja ohjeita kuin kotimaassa: "Kuolleisiin lintuihin ei pidä koskea."
Tappiot korvataan budjetista
Jos H5N1-virus todetaan tarhalinnussa, tilan koko siipikarja on lopetettava, koska virus leviää parissa päivässä kaikkiin lintuihin.
Lintujen lopettamisesta koituvat taloudelliset menetykset korvataan tuottajalle valtion varoista.
Ruhojen ja muun saastuneen materiaalin hävittämiseen ja aputyövoiman hankintaan voidaan myöntää lisärahoitusta.