Maailmalla ja Suomessa leviävä koronavirus on lähtökohtaisesti terveydellinen ongelma. Viruksen leviämisellä on kuitenkin myös taloudellisia vaikutuksia.
Ihmisten hoitaminen maksaa ja sairastuneet eivät voi osallistua työelämään. Suurimmat taloudelliset kustannukset ovat kuitenkin tulleet ehkäisevistä toimenpiteistä, ei niinkään sairastamisesta.
Ehkäisevät toimenpiteet ovat olleet selkeästi suurimmat Kiinassa. Virus lähti liikkeelle Wuhanin kaupungista. Kiinan viranomaiset asettivat Wuhanin ja lähikaupunkien asukkaat karanteeniin.
Tämä koski peräti 11 miljoonaa asukasta.
Lisäksi matkustusrajoitteet koskivat arvioiden mukaan lähes 60 miljoonaa kiinalaista. Toimenpiteet olivat erittäin mittavat.
Poikkeuksellisen suuret toimenpiteet johtivat käytännössä Kiinan talouden pysähtymiseen helmikuussa. Autojen myynti laski helmikuussa peräti 80 prosenttia. Teollisuustuotannon lasku oli mittakaavaltaan samanlainen kuin finanssikriisissä runsas 10 vuotta sitten. Palvelujen lasku oli voimakkaampaa. Kiinan taloudessa tapahtui äkkipysähdys.
Kiinassa viruksen leviäminen on hidastumassa. Työntekijät ovat palaamassa tehtaille ja tuotanto on käynnistynyt uudelleen.
Koronavirus on kuitenkin leviämässä nyt nopeasti Kiinan rajojen ulkopuolella. Suurimmat tiedetyt pesäkkeet ovat tällä hetkellä Etelä-Koreassa, Iranissa ja Italiassa. Näissä maissa on ollut myös yhteensä satoja virukseen kuolleita. Tartuntoja on havaittu monessa muussakin maassa, mutta muissa maissa tartuntoja ja kuolleita on ollut toistaiseksi selkeästi vähemmän.
Taloudellisten vaikutusten kannalta olennaista on eri maiden ehkäisevien toimenpiteiden suuruus. Kiinan voimakkaat eristämistoimenpiteet koronaviruksen takia aiheuttivat suurimmat välittömät taloudelliset vaikutukset.
Muut maat ovat toistaiseksi noudattaneet maltillisempaa politiikkaa kuin Kiina. Ihmisiä voidaan eristää, mutta kokonaisia isoja alueita tai kaupunkeja ei ole laitettu eristykseen. Koulujen sulkeminen, josta ilmoitettiin juuri Italiassa, on ollut tyypillinen reaktio.
Monessa maassa viranomaiset ovat viestineet, että alueiden eristäminen ei ole tehokasta. Tämän linjan taloudelliset seuraukset ovat lyhyellä tähtäimellä pienemmät kuin Kiinan politiikalla. Toisaalta emme vielä tiedä, miltä vertailu näyttää pitkällä aikavälillä.
Kuinka paljon viruksen leviäminen haittaa taloudellista aktiviteettia ja ihmisten kanssakäymistä ei ole pelkästään viranomaisten päätettävissä.
Taudin leviäminen tekee myös kuluttajat varovaisiksi. Matkustaminen, ulkona syöminen ja kuluttaminen vähentyvät, kun ihmiset varovat kontakteja ja eri massatilaisuuksia perutaan.
Muut maat ovat rajoittaneet erityisesti lentoliikennettä Kiinaan ja Pohjois-Italiaan. Iranin rajanaapureista useat laittoivat väliaikaisesti myös maarajan kiinni. Kaikki ei ole siis kiinni maan omista viranomaisista.
Talousennustajat ovat lopputulemana alkaneet selvästi alentaa kuluvan vuoden kasvuennusteita. Esimerkiksi OECD puolitti globaalin kasvuennusteensa. Se on jo selvää, että vuoden alusta tulee heikko.
Sen sijaan on vielä hyvin epävarmaa, kuinka nopeasti taloudet elpyvät kasvuun uudestaan. Ennustehaarukka on iso ja säilyykin vielä sellaisena.
Kasvuun vaikuttaa myös talouspolitiikka. USA:ssa rahapolitiikka on reagoinut huomattavan nopeasti. Keskuspankki Fed laski korkoja puolella prosenttiyksiköllä jo tällä viikolla. Lisäksi markkinat odottavat Fedin laskevan korkoja jatkossakin.
USA:n lisäksi korkoja on laskettu Australiassa ja Kanadassa. Vaatimukset finanssipolitiikan tuesta ovat lisäksi kasvaneet.
Euroalueelle ja Suomelle kansainvälisen talouden kasvun hidastuminen tulee huonoon aikaan. Suomen talouskasvu oli jo hidastumassa ennen koronaviruksen ilmestymistä. Nyt käytännössä näkymät alkuvuoden talouskasvusta ovat heikkenemässä nopeasti lisää.
Talouspolitiikan osalta riskinä on runsaan kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin toisinto. Kriisi lähti liikkeelle USA:sta. Vaikutukset olivat kuitenkin pitkäaikaisemmat Euroopassa kuin USA:ssa. Nytkin näyttää siltä, että Yhdysvaltojen reaktiot ovat nopeammat kuin EU:ssa.
Erityisen ongelmallinen tilanne on rahapolitiikan osalta. Euroalueen korot ovat jo valmiiksi negatiiviset, kun mahdollisesti tarvittaisiin lisäelvytystä.
Paine kasvaa finanssipolitiikan suuntaan, mitä on ollut vaikea toteuttaa koordinoidusti euroalueella.
Toivottavasti tartunnan saanut Eurooppa ei tule sairastamaan taloudellisesti pitkäksi aikaa.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.