Ranualainen Aleksi Salmela on kuin kuka tahansa kuusivuotias pikkupoika. Hän leikkii, ajelee mönkijällä ja peuhaa perheen koirien kanssa.
Mutta Aleksin tilanne ei ole tavallinen. Huhtikuussa 2007 pojalla todettiin munuaisen lähellä kasvanut syöpä, neuroblastooma, jota ei saatu kuriin perinteisillä hoidoilla. Oulussa tehdyn kantasolusiirronkin jälkeen lapsen luuytimestä löytyi syöpäsoluja.
"Se oli musertava tieto. Tauti oli niin ärhäkkä, ettei sitä saatu kuriin. Koko seuraava syksy meni masennuksen vallassa, mutta vuodenvaihteessa heräsi taistelutahto, ja aloin etsiä tietoa uusista hoitomahdollisuuksista", Aleksin äiti Terhi Nurminen muistelee.
Aleksin syöpää alettiin hoitaa Helsingissä uudella, kokeellisella virusmenetelmällä, jota professori Akseli Hemmingin johtama kansainvälinen ryhmä on tutkinut ja valmistellut kahdeksan vuotta Helsingin yliopiston ja Husin tutkimuskeskuksessa Biomedicumissa.
Onkolyyttisessä virushoidossa käytetään tavallisia luonnossa esiintyviä adenoviruksia, jotka on muokattu siten, että ne eivät pysty jakaantumaan terveissä soluissa, mutta ne jakaantuvat syöpäsoluissa ja tuhoavat ne.
Hemmingin ryhmä on ainoa syövän kokeellista virushoitoa antava yksikkö Euroopassa. Hoito annetaan yksityisessä Docrates-klinikassa Helsingissä. Viime vuonna potilaita oli lähes sata, Suomen lisäksi Ruotsista, Hollannista ja Venäjältä sekä Quatarista. Hoitoon pääsyn lääketieteelliset edellytykset ovat tiukat. Potilaan tai hänen holhoojansa pitää allekirjoituksellaan vahvistaa, että hän ymmärtää ja hyväksyy hoidon kokeellisen luonteen ja tuntemattomatkin riskit.
Potilaan on täytynyt käydä läpi kaikki yleisesti käytössä olevat syöpähoidot, myös sellaiset, jotka eivät perustu vahvaan näyttöön. Vasta sitten voidaan arvioida, soveltuuko potilas kokeelliseen virushoitoon.
Potilaan yleistilan on oltava riittävän hyvä. Hoito ei sovellu potilaille, joilla on esimerkiksi sokeritauti tai oireita aiheuttava sydäntauti tai keuhkosairaus.
"Hoitojaksojen määrä vaihtelee yhdestä viiteen. Jos yksi jakso ei auta tarpeeksi tai tauti alkaa edetä uudestaan, virushoito voidaan antaa uudelleen. Toinen jakso voi olla jopa ensimmäistä tehokkaampi. Hyöty voi kestää yhdellä potilaalla viikkoja, toisella kuukausia. Joillakin potilailla yksi hoitojakso on pysäyttänyt taudin jo lähes vuodeksi", Hemminki kertoo.
Pieni Aleksi-poika sai kolmannen hoitojakson viime marraskuussa, kun syövän merkkiaineet olivat alkaneet kasvaa veressä. Aleksi voi nyt hyvin.
Virushoidon tulokset ovat parempia kuin tutkijat osasivat odottaa. 50--70 prosenttia potilaista on hyötynyt hoidoista: taudin eteneminen on pysähtynyt tai kasvain on pienentynyt tai hävinnyt kokonaan röntgenkuvissa.
"Luvut ovat hämmästyttävän suuria, kun kyse on potilaista, joilla on etenevä tauti ja jotka ovat käyneet läpi kaikki muut syöpähoidot. Kysymyksessä on äärettömän vaikea potilasjoukko, jolla pitkälle edenneet kasvaimet ovat vastustuskykyisiä melkein mille tahansa hoidolle", Akseli Hemminki kertoo.
Hän varoittaa liiasta toiveikkuudesta. "Tämä ei ole ihmehoito. Valitettavasti monen potilaan tauti lähtee etenemään, kun hoidosta saatu hyöty menetetään. Syövän ongelma ei ole ratkennut."
Onkolyyttinen virus ei vaikuta terveisiin soluihin, joten sitä voidaan antaa potilaille suuria määriä. Jos joku aivastaa, lähellä olija voi saada muutamia satoja partikkeleita luonnon villiä adenovirusta. "Me voimme antaa potilaalle 10 miljardia onkolyyttistä viruspartikkelia täysin turvallisesti."
Virus tappaa syöpäsoluja jakaantumalla ja käynnistää samalla elimistön oman puolustustaistelun kasvainta vastaan.
"Elimistö vihastuu sellaisia soluja kohtaan, joissa on virusta, mutta samalla se vihastuu myös niitä syöpäsoluja kohtaan, joissa virusta ei ole. Näin kehittyy immuunivaste kasvainta kohtaan", Akseli Hemminki selvittää.
Hoidon haittavaikutuksia ovat flunssan kaltaiset oireet, kuume, kasvaimen kipu ja joskus voimakaskin väsymys, joka saattaa kestää useita viikkoja.
"Haittoja tulee kaikille, mutta yllättäviä sivuvaikutuksia ei ole tähän mennessä ilmennyt. Hoidot ovat olleet hyvin siedettyjä, etenkin jos niitä verrataan sytostaatti- ja sädehoitoihin."
