Mennyt vuosi oli koko virushistorian pahin. Myös tietokoneviruksia kirjoittavien tyyppi on muuttunut radikaalisti, arvioi F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, 34.
"Virukset eivät ole tekninen ongelma. Ne ovat sosiaalinen ongelma. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat tehdä kiusaa muille, haitata muiden elämää tai pilata muiden riemua. Ja nyt vielä enemmän, kun raha-aspekti on tullut mukaan", Hyppönen sanoo. Hän ennakoi nopeiden verkkomatojen palvelevan organisoitua rikollisuutta enenevästi.
Viruskirjoittajilla on virustorjujiin nähden aina etulyöntiasema. "Ei se ole kauhean reilua sotaa, kun vastapuolella on pääsy meidän aseisiimme. Mitään täydellistä lopullista ratkaisua virusongelmaan ei ole olemassa eikä tule olemaankaan."
Viruksen taakse on saatettu koodata jopa 6 000 eri alirutiinia. Viruksen kirjoittanut myös imuroi netistä uusimmat torjuntaohjelmat ja testaa niitä virukseensa. "Siksi on vaikea arvioida, mitä viruksen kirjoittajat tänä vuonna tekevät."
Viime vuonna ylimmän tason virushälytyksiä tehtiin seitsemän kertaa. Tapaukset ovat historiallisia sekä laajuudeltaan että leviämisnopeudeltaan.
Onni onnettomuudessa on ollut siinä, että viime aikojen virukset ovat pelkästään saastuttaneet koneita. Ennen ne tuhosivat tiedostoja. Nyt koneista ei sentään häviä mitään. Ja silti pelkästään historian pahin sähköpostimato, viime elokuussa ilmestynyt SobigF, aiheutti amerikkalaisarvion mukaan lähes 13 miljardin euron kustannukset ympäri maailmaa.
Sodankäyntiä varten viruksia on jo kehitetty ammattimaisesti. Etenkin Taiwan on jopa uhkaillut tietokoneviruksilla taistossaan Kiinaa vastaan.
Mutta menneenä vuonna koettiin aivan uusi ilmiö, kun spammaajat eli roskapostin lähettäjät, ujuttivat ohjelmistojaan täysin tietämättömien sivullisten koneille. Valtaosa spammaajista on tähän asti toiminut puutteellisten lakien suojassa Floridassa.
Roskapostimainonnasta - ellei -vainonnasta - elantonsa saavien spammaajien suurin ongelma on ollut se, että vainotut suuttuvat ja jäljittävät lähettäjän. Paljastuneen roskaajan yhteys katkaistaan ja hän joutuu alati uusimaan sähköpostitunnuksensa.
Virukset tarjoavat helpoimman tavan saada käyttöön vieraita koneita. Niiden avulla spammaaja voi kierrättää mainoksia rauhassa. "Kun mökin mummon kone suljetaan, spammaaja ottaa seuraavan koneen. Niitä saattaa olla tuhansia."
"Tämä on merkittävää, sillä tämä muuttaa täysin viruskirjoittajan stereotyypin", Hyppönen arvioi.
Viruksia tuotekehitetään
Ennen vanhaan koodin purkajat tappelivat teinipoikia vastaan. Nämä kirjoittivat viruksen, "koska se on makeeta", tai vain haastaakseen isoja yrityksiä. "Nämä harrastelijat eivät olleet kovin vakavasti otettavia."
Spammaajat tuovat vastustajaksi ammattimaisesti toimivan rikollisryhmän. Se voi palkata vaikkapa työttömiä venäläisiä koodaajia suunnittelemaan ja testaamaan viruksia.
Organisoitumista ounasteltiin jo Nimda-viruksen yhteydessä vuonna 2001. Mutta nyt viruksia kirjoitetaan tienestimielessä.
"Tuotekehitykseen todella panostetaan rahaa, ja ohjelmien vaikeusaste nousee ihan eri tasolle. Vihollisemme muuttuvat täysin erityyppisiksi", Hyppönen ennakoi. Kun raha astuu kuvioihin mukaan, viruskirjoittajat saavat myös ensimmäisen kerran selkeästi ymmärrettävän motiivin teoilleen.
Spammaajat toimivat aggressiivisesti. Ne ovat ylikuormittaneet laajoin hyökkäysverkoin palveluita, jotka vastustavat roskapostia. Viime vuonna ainakin neljä merkittävää antispam-palvelua joutui lopettamaan toimintansa, Hyppönen tietää. "Spammaajat ovat muuttamassa koko internetin taistelutantereeksi."
Maailman valloitus virusten keinoin olisi monin verroin vaikeampaa, jos tarjolla olisi enemmän käyttöjärjestelmiä, siis vähemmän homogeenisia ympäristöjä. Macia on pommitettu vain parinkymmenen viruksen voimin ja Linuxiakin uhkailtu vain vähän.
"Mutta kun kaikilla koneilla on se Windows", Hyppönen valittaa.
Sitä paitsi sähköpostin kautta tulee vastedeskin sähköpostimatoja. "Siihen ei ole kertakaikkista ratkaisua."