Mennyt vuosi oli koko virushistorian pahin. Myös tietokoneviruksia kirjoittavien tyyppi on muuttunut radikaalisti, arvioi F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen, 34.
"Virukset eivät ole tekninen ongelma. Ne ovat sosiaalinen ongelma. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat tehdä kiusaa muille, haitata muiden elämää tai pilata muiden riemua. Ja nyt vielä enemmän, kun raha-aspekti on tullut mukaan", Hyppönen sanoo. Hän ennakoi nopeiden verkkomatojen palvelevan organisoitua rikollisuutta enenevästi.
Viruskirjoittajilla on virustorjujiin nähden aina etulyöntiasema. "Ei se ole kauhean reilua sotaa, kun vastapuolella on pääsy meidän aseisiimme. Mitään täydellistä lopullista ratkaisua virusongelmaan ei ole olemassa eikä tule olemaankaan."
Viruksen taakse on saatettu koodata jopa 6 000 eri alirutiinia. Viruksen kirjoittanut myös imuroi netistä uusimmat torjuntaohjelmat ja testaa niitä virukseensa. "Siksi on vaikea arvioida, mitä viruksen kirjoittajat tänä vuonna tekevät."
Viime vuonna ylimmän tason virushälytyksiä tehtiin seitsemän kertaa. Tapaukset ovat historiallisia sekä laajuudeltaan että leviämisnopeudeltaan.
Onni onnettomuudessa on ollut siinä, että viime aikojen virukset ovat pelkästään saastuttaneet koneita. Ennen ne tuhosivat tiedostoja. Nyt koneista ei sentään häviä mitään. Ja silti pelkästään historian pahin sähköpostimato, viime elokuussa ilmestynyt SobigF, aiheutti amerikkalaisarvion mukaan lähes 13 miljardin euron kustannukset ympäri maailmaa.
Sodankäyntiä varten viruksia on jo kehitetty ammattimaisesti. Etenkin Taiwan on jopa uhkaillut tietokoneviruksilla taistossaan Kiinaa vastaan.
Mutta menneenä vuonna koettiin aivan uusi ilmiö, kun spammaajat eli roskapostin lähettäjät, ujuttivat ohjelmistojaan täysin tietämättömien sivullisten koneille. Valtaosa spammaajista on tähän asti toiminut puutteellisten lakien suojassa Floridassa.
Roskapostimainonnasta - ellei -vainonnasta - elantonsa saavien spammaajien suurin ongelma on ollut se, että vainotut suuttuvat ja jäljittävät lähettäjän. Paljastuneen roskaajan yhteys katkaistaan ja hän joutuu alati uusimaan sähköpostitunnuksensa.
Virukset tarjoavat helpoimman tavan saada käyttöön vieraita koneita. Niiden avulla spammaaja voi kierrättää mainoksia rauhassa. "Kun mökin mummon kone suljetaan, spammaaja ottaa seuraavan koneen. Niitä saattaa olla tuhansia."
"Tämä on merkittävää, sillä tämä muuttaa täysin viruskirjoittajan stereotyypin", Hyppönen arvioi.
Viruksia tuotekehitetään
Ennen vanhaan koodin purkajat tappelivat teinipoikia vastaan. Nämä kirjoittivat viruksen, "koska se on makeeta", tai vain haastaakseen isoja yrityksiä. "Nämä harrastelijat eivät olleet kovin vakavasti otettavia."
Spammaajat tuovat vastustajaksi ammattimaisesti toimivan rikollisryhmän. Se voi palkata vaikkapa työttömiä venäläisiä koodaajia suunnittelemaan ja testaamaan viruksia.
Organisoitumista ounasteltiin jo Nimda-viruksen yhteydessä vuonna 2001. Mutta nyt viruksia kirjoitetaan tienestimielessä.
"Tuotekehitykseen todella panostetaan rahaa, ja ohjelmien vaikeusaste nousee ihan eri tasolle. Vihollisemme muuttuvat täysin erityyppisiksi", Hyppönen ennakoi. Kun raha astuu kuvioihin mukaan, viruskirjoittajat saavat myös ensimmäisen kerran selkeästi ymmärrettävän motiivin teoilleen.
Spammaajat toimivat aggressiivisesti. Ne ovat ylikuormittaneet laajoin hyökkäysverkoin palveluita, jotka vastustavat roskapostia. Viime vuonna ainakin neljä merkittävää antispam-palvelua joutui lopettamaan toimintansa, Hyppönen tietää. "Spammaajat ovat muuttamassa koko internetin taistelutantereeksi."
Maailman valloitus virusten keinoin olisi monin verroin vaikeampaa, jos tarjolla olisi enemmän käyttöjärjestelmiä, siis vähemmän homogeenisia ympäristöjä. Macia on pommitettu vain parinkymmenen viruksen voimin ja Linuxiakin uhkailtu vain vähän.
"Mutta kun kaikilla koneilla on se Windows", Hyppönen valittaa.
Sitä paitsi sähköpostin kautta tulee vastedeskin sähköpostimatoja. "Siihen ei ole kertakaikkista ratkaisua."
Virukset iskevät Aasiasta
Pientä kausivaihtelua virusvuosissa selvästi näkyy. Jo vuosi 2001 oli suhteellisen vaikea. Terrori-iskut kuitenkin pelästyttivät ja vuodesta 2002 tuli rauhallinen, kun jenkkiviruskirjoittajat lopettivat tai menivät maan alle.
Nyt suurin viruslähde lienee Kiina, Mikko Hyppönen arvioi. Ylipäänsä hyökätään Aasian suunnalta: Etelä-Koreasta, Taiwanista, Hongkongista, Filippiineiltä ja Indonesiasta. Toki viruksia suunnitellaan myös Venäjällä, Virossa, Ruotsissakin. Suomalaisia viruskirjoittajia sen sijaan on - 90-luvun jälkeen - esiintynyt hyvin vähän.
Ensimmäinen tietokonevirusilmiö koettiin 20 vuotta sitten ja ensimmäiset virusepidemiat raivosivat 80-luvun puolivälissä. 1986-1987 Suomessakin nähtiin ensivirukset.
Alun perin virukset levisivät levykkeeltä, fyysisesti, kantamalla koneesta toiseen. Virusta pidettiin nopeana, jos se laajeni vuodessa epidemiaksi.
90-luvun puolivälissä siirryttiin levykkeistä lähiverkkoihin ja sähköpostiin. Silloin ilmestyivät makrovirukset, jotka tarttuvat käyttäjän omiin dokumentteihin. Ne saastuttivat paljon vaihdetut Wordin Exel-tiedostot, taulukkolaskenta-arkit tai PowerPoint-esitykset. Nyt virus saattoi tarttua maailmanlaajuisesti kuukaudessa.
Akuutein ongelma
Makrovirusten kukoistuskausi loppui vuosituhannen vaihteeseen. "1999 alkoi löytyä enemmän sähköpostimatoja, mikä on edelleenkin suurin ja akuutein ongelma", Hyppönen kertoo. Madot ovat virusten alalaji. "Mato on automaattinen virus. Mutta viruksia ne ovat kaikki."
Nopeankin sähköpostimadon leviämiseen menee yhä vuorokausi: "Se vaatii edelleen, että joku ihminen avaa sähköpostin tai klikkaa liitteeseen."
"Me voimme seurata sähköpostiepidemiaa vuorokaudenaikojen mukaan. Menee pari tuntia, tulee raportteja Intiasta, sitten Moskovasta, Itä-Euroopasta, Suomesta, pari tuntia myöhemmin Englannista. Sitten on hiljaista." Kunnes New York herää. Yhdysvaltoja on usein auttanut se, että muu maailma varoittaa jälkijunassa tulevia.
Mutta menneenä vuonna taistelu muutti muotoaan. Nyt hyökkäävät verkkomadot. Viime elokuun ongelmat olivat verkkomatoja. "Ne eivät vaadi ihmistä yhtään mihinkään. Ne menevät koneesta toiseen täysin omia aikojaan."
Viruksia tunnetaan 90 000, mutta verkkomatoja vasta ehkä parikymmentä. Tulokkaiden leviämisnopeudet ovat kuitenkin omaa luokkaansa.
Esimerkiksi viime vuoden tärkeimmät virukset Slammer ja Blaster olivat automaattisia verkkomatoja. Molempien takana lienee teinipoikia, jotka eivät pyrkineet aiheuttamaan todella dramaattisia seurauksia.
Slammer laitettiin liikkeelle viime tammikuussa. "Lauantaiaamuna kello 7.31. Ei mennyt kuin vartti, kun se oli läpikäynyt kaikki internet-osoitteet. Ei kukaan enää ehdi reagoida millään lailla."
Sähköpostimato etenee internetin kautta vain, kun sähköposti tai sen liite klikataan auki. Verkkomadot sen sijaan leviävät tauotta, kunhan sähkövirtaa riittää ja koneet ovat verkossa. "Kun virus saastuttaa yhden koneen jonkin reiän, turvaongelman kautta, saastunut kone etsii muita koneita."
"Aina on käyttäjiä, joilla ei ole torjunta kunnossa", Hyppönen nuhtelee "suorasta suojaamattomasta nettiyhteydestä". Jos siis kotikäyttäjällä olisi ollut koneessa palomuuri tai edes Windowsin päivitykset, virus ei olisi saanut yhteyttä.
Tartuttaja arpoo
Neljällä miljardilla tietokoneella on oma numero-osoitteensa, joihin virus ottaa yhteyksiä satunnaisesti. "Se arpoo numeroita yrittäen löytää koneita, joihin se voisi mennä." Tartunnan saanut kone tekee samoin, loputtomiin.
Kohteet saattavat sijaita aivan eri puolilta maailmaa. Koollakaan ei ole väliä. SobigF oli valinnut uusintahyökkäystä varten 20 konetta, kaikki tavallisia kotikoneita.
F-Securen virustorjujat jäljittivät kohteet ja hanke saatiin pysäytetyksi varttia ennen määräaikaa, muun muassa FBI:n avulla. FBI:n kautta on paljon helpompi saada operaattori poistamaan maksava asiakas verkosta verrattuna siihen, että pieni suomalainen firma yksin soittaisi perään.
Virukset ovat murtautuneet ydinvoimalan tiedostoihin ja sekoittaneet Euroopassakin juna- ja lentoliikennettä sekä pankkien tietokoneita. Yhdysvaltojen sähkökatkoksesta ei kiistatonta todistetta ole, mutta Hyppönen epäilee senkin liittyneen ainakin osin viruksiin. "Olisi huolestuttavaa, jos tämä onnistuu ihan vahingossakin."
Kännykät seuraavaksi?
Kännykkäviruksilta on vielä säästytty, vaikka ne ovat Hyppösen mukaan olleet mahdollisia jo pari vuotta. "Teoreettisia tapauksia on."
Painajaismaisia skenaarioita työkseen rakenteleva Hyppönen spekuloi, että kehittyneemmissä kännyköissä kokeilukenttää tarjoavat sekä Symbian-alusta että etenkin Windows-pohjainen Pocket PC -ympäristö. Olisi erityisen helppoa yrittää kierrättää vanhoja Windows-viruksia: "Vaikea sanoa, milloin tämä ongelma lähtee liikkeelle."
Tappajatekstiviestejä tosin on nähty. Ne saattavat kaataa kännykän pysyvästi. Mutta iskut ovat olleet mallikohtaisia. Lisäksi ne ovat pysähtyneet vastaanottajan osoitteeseen henkilöön käyvän ilkivallan tavoin, ketjuuntumatta epidemiaksi.