Mobiililaitteilla käytetään yhä enemmän palveluja, jotka hyödyntävät yhteyksiä internet-verkkoon ja siellä oleviin palveluihin. Teknologioiden yhdentyminen tuo monipuolistuvia palveluita myös digi-tv-maailmaan. Samaan aikaan kuitenkin mobiilikäyttäjiin ja -palveluihin sekä digitelevisioon kohdistuvat tietoturvauhkat lisääntyvät ja palvelukehitystyö monimutkaistuu.
Liikenne- ja viestintäministeriön Luottamus ja tietoturva sähköisissä palveluissa (Luoti) -ohjelma on teettänyt erilliset selvitykset mobiilimaailman ja digi-tv:n tietoturvauhkista ja ratkaisuista. Selvitykset on kirjoitettu palvelunkehittäjän näkökulmasta.
Lvm:n mukaan heti palvelunkehityksen alkuvaiheessa on tutkittava ja löydettävä tärkeimmät uhkat ja ratkaistava ne.
Sovellusten ja alustojen runsaudenpula uhkina
Tärkeimpiä mobiilipalvelujen kehittäjiä koskevia tietoturvauhkia ovat ministeriön mukaan palvelussa käytettävien palvelualustojen ja tuotteiden suuri määrä ja niiden teknisten toteutusten monimutkaisuus, sisältöjen ja ohjelmien laiton kopiointi sekä internetin uhkat, kuten palvelunestohyökkäykset, jotka kohdistuvat tulevaisuudessa paljolti myös päätelaitteisiin.
Palvelunkehityksessä mukana olevien toimijoiden tietoturvanhallinnan eritasoisuuteen sekä palvelinten ja palvelun käyttäjien tunnistukseen sekä tietojen luottamuksellisuuteen liittyy myös keskeisiä tietoturvauhkia.
Selvityksen mukaan on jo olemassa hyviä tietoturvamenetelmiä ja teknisiä ratkaisuja, jotka soveltuvat myös mobiiliympäristöön. Mobiiliin ympäristöön sovellettuja ohjeistoja, joiden avulla huolehditaan muun muassa ihmisten toiminnan ja prosessien turvallisuudesta on vähemmän saatavilla.
Digiboksit vaarassa?
Digi-tv:n tietoturvaa koskevan selvityksen mukaan digi-tv:n keskeisimmät tietoturvauhkat liittyvät päätelaitteen eli digisovittimen turvallisuuteen, erityisesti kun interaktiiviset palvelut yleistyvät. Multimedia Home Platform (mhp) -standardin 1.1 -version mahdollistama vuorovaikutteisuus tuo internet-maailmasta tuttuja uhkia digi-tv -ympäristöön.
Vuorovaikutteisuuden myötä digisovittimeen on mahdollista ladata sovelluksia paluukanavan kautta, jolloin palvelujen jakelukanavat monimutkaistuvat ja tulevat entistä haavoittuvaisemmiksi. Mhp:n Java-pohjaisuus tuo Javan vahvuudet myös digisovittimeen, mutta samalla myös sen heikkoudet.
Kovalevylliset päätelaitteet ja MHP-standardin 1.1 -versio tuovat esiin uhkan myös vastaanotetun sisällön turvallisuudesta: sovelluksia ja siihen liittyvä dataa on mahdollista tallentaa digisovittimen massamuistiin. Tämä mahdollistaa pc-maailmasta tuttujen haittaohjelmien, virusten ja erilaisten vakoiluohjelmien pesiytymisen päätelaitteeseen.
Sisältöformaattien (kuva ja ääni) haavoittuvaisuudet muodostavat myös uhkan digisovittimen toiminnalle. Väärin muotoillulla kuvatiedostolla on mahdollista estää vastaanottimen normaali toiminta.